MIKÄS siinä, sanovat Anne ja Arto Kortelainen odottaessaan terveyskeskuksessa laboratoriovuoroaan. Nimittäin kuntaliitossuuntana Pyhäjärvi Pohjois-Pohjanmaalla ja Pihtipudas keskisessä Suomessa.
– Pyhäjärvi olisi ainakin turvallisempi kumppani kuin Iisalmi, pariskunta tuumaa.
– Mutta totta kai pyhäjärviset liittysivät meihin kiuruvetisiin ja Kiuruvesi olisi se pääkallopaikka. Kiuruvesi ei saisi hävitä, pariskunta puhelee.
Kortelaiset eivät kannata ylipätään kuntaliitoksia ja varsinkaan pakkoliitoksia.
– Ihan höpöhöpöhommaa, ellei sitten kyse ole kriisikunnasta, alleviivaa Arto Kortelainen.
Viime viikolla uutisoitiin, että Pyhäjärven kunnanhallitus pitää yhtenä vaihtoehtona kuntaliitosselvityksen tekemistä Kiuruveden ja Pihtiputaan kanssa.
KAUPUNGINHALLITUKSEN puheenjohtaja Sari Tikkanen (kesk.) sanoo, että Kiuruvesi on linjannut olevansa itsenäinen, mutta yhteistyökykyinen kunta.
– Emme näillä näkymin tee liitosselvityksiä yläsavolaisten kuntien kanssa, emmekä Pyhäjärven suuntaan, Tikkanen sanoo.
Tikkanen toteaa, että nyt eletään sellaisia aikoja, ettei kannata hötkyillä mihinkään, vaan rauhassa seurata, mitä tuleman pitää.
– Vapaaehtoinen yhteistyö on tietenkin positiivinen asia.
Pyhäjärven suunnasta ei ole oltu virallisesti yhteydessä kaupungin terävimpään kärkeen kuntaliitosselvityksen suhteen.
– Kesällä Iskelmäviikolla Pyhäjärven kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jukka Tikanmäki jätti minulle käyntikorttinsa ja samalla viestitti, että liitosselvityksen tekeminen Kiuruveden kanssa kiinnostaisi. Mutta niin kuin sanottu virallisesti ei ole mielipiteitä vaihdettu.
Kiuruvettä on ”kosiskeltu” tähän mennessä ainakin Sonkajärven suuntaan, sillä Kiuruvesi oli mainittu yhtenä liitosselvityskuntana Sonkajärven selvityksissä. Samoin Kiuruvedeltä pyydettiin lausuntoa Nilakan alueen (Pielavesi, Keitele, Tervo ja Vesanto) liitosselvitykseen. Kiuruvesi ei itse ole lähdössä mukaan Nilakka-kuvioon.
– Nilakka nousi niin ikään esiin epävirallisessa yhteydessä Ylä-Savon Kehityksen eräässä tapaamisessa, Tikkanen kertoo.
