Kiuruvesi-lehti

Ohjeita lukijalle

Kiuruvesi-lehti tarjoaa lukijoilleen avoimen ja luotettavan väylän osallistua paikalliseen keskusteluun, jakaa havaintoja ja kertoa arjen ilmiöistä. Lehden kaikesta julkaistusta sisällöstä kantaa lain edessä kokonaisvastuun päätoimittaja, minkä vuoksi toimitus tarkastaa ja valikoi kaiken yleisön tuottaman aineiston ennen julkaisua. Noudatamme toiminnassamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) Journalistin ohjeita, Suomen lakia ja säännöksiä.

Mielipidekirjoitukset ja keskustelu

Mielipidekirjoitukset antavat lukijoille tilaa yhteiskunnalliseen, paikalliseen ja ajankohtaiseen keskusteluun. Lukijoilta -mielipidepalstan perusajatus on olla aidon ihmisen omaan ajatteluun ja kokemukseen perustuva keskustelukenttä.

  • Pituus ja tyyli: Hyvä mielipidekirjoitus on napakka, selkeä ja perusteltu. Kirjoituksen enimmäispituus on 2 500 merkkiä (välilyönteineen). Ihannepituus on 1000 merkkiä, mutta mielipidekirjoitus voi olla lyhyempikin, kuin napakka tekstiviesti. Rakentava kritiikki ja asialliset perustelut edistävät julkaisemista.
  • Faktat ja lähteistys: Mielipiteestä tulee käydä selvästi ilmi, mikä on kirjoittajan omaa arviota ja mikä faktaa. Päätoimittaja voi pyytää kirjoittajaa esittämään lähteet esittämilleen väitteille. Mielipidekirjoituksessa kannattaakin viitata suodaan alkuperäiseen lähteeseen. Merkitse lähteet linkillä tai julkaisu, julkaisupäivämäärä ja vuosi, julkaisun otsikko.
  • Omalla nimellä: Kirjoitukset julkaistaan pääsääntöisesti kirjoittajan omalla etu- ja sukunimellä. Nimimerkin käyttö hyväksytään vain poikkeustapauksissa erillisen harkinnan jälkeen (esimerkiksi, jos nimen julkaisemisesta voi aiheutua kohtuutonta haittaa tai kyseessä on arkaluontoinen aihe). Toimituksella tulee kuitenkin aina olla tiedossa kirjoittajan oikea nimi ja yhteystiedot, joita ei luovuteta eteenpäin.
  • Kiellettyä on: Lehdessä ei julkaista kenenkään yksityiselämään kuuluvia arkaluonteisia tietoja, henkilökohtaista vakaumusta tai loukkaavia väitteitä. Herjausta, syrjintää, leimaamista tai vihjailua ei sallita.
  • Keskustelun kulku ja vastineet: Samasta aiheesta julkaistaan samalta kirjoittajalta enintään kaksi kirjoitusta, jotta keskustelu pysyy tuoreena ja etenee. Kirjoituksessa on syytä tulla ilmi jotain uutta, jotta se edistää rakentavaa keskustelua.
  • Vastaus vs. vastine: Tavallinen toinen mielipide tai eriävä näkemys aiheeseen on vastaus, ei lakisääteinen vastine. Tavanomainen poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä kulttuurikritiikki eivät synnytä vastineoikeutta, mutta aiheeseen voi aina ottaa kantaa uudella mielipidekirjoituksella.
    Vastineeseen on oikeus vain yksityisellä luonnollisella henkilöllä, jolla on perusteltu syy katsoa julkaistun viestin loukkaavan itseään. Organisaatioilla, yhteisöillä, viranomaisilla tai asioilla ei ole vastineoikeutta, eikä vastinetta voi kirjoittaa toisen puolesta. Vastineoikeuden perusteet arvioi ja sen myöntämisestä päättää aina lehden päätoimittaja. Jos kirjoitus asettaa selvästi tunnistettavissa olevan henkilön erittäin kielteiseen julkisuuteen, toimitus varaa hänelle mahdollisuuden vastineeseen tai pyrkii kuulemaan häntä jo samassa yhteydessä.
  • Toimitusoikeus: Toimitustyöhön kuuluu tavanomainen editointi. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää, otsikoida ja kielellisesti muokata tekstejä tai jättää tekstin kokonaan julkaisematta. Jos kirjoituksen asiasisältö vaatii muutoksia ennen julkaisua, näistä keskustellaan kirjoittajan kanssa ennen julkaisua.  

Tekoäly yleisön toimittamassa sisällössä

Tekoälyä saa käyttää kirjoitusprosessin apuna, kuten ideoiden pallotteluun, tekstin loogiseen jäsentelyyn, oikolukuun sekä kielenhuoltoon. Lehti ei julkaise mielipidekirjoituksia, jotka ovat kokonaan tai olennaisilta osiltaan tekoälyn luomia.

  • Vastuu: ohjeen noudattamisesta on mielipidekirjoituksen laatijalla. Mielipidesivut eivät ole koneellisen sisällön tai automatisoitujen vaikuttamiskampanjoiden jakelukanava. Jos tekoälyä on käytetty merkittävänä apuna tekstin muotoilussa tai tiedonhaussa, siitä on suositeltavaa kertoa tekstin yhteydessä toimitukselle.
  • Huomaathan, että: tekoäly tekee virheitä ja voi keksiä (“hallusinoida”) lähteitä, tilastoja tai tapahtumia. Kirjoittaja on aina henkilökohtaisesti vastuussa siitä, että esitetyt faktaväitteet ja lähteet pitävät paikkansa. Toimitus voi edellyttää väitteiden lähdetietojen toimittamista ennen julkaisua.
  • Tekoälyllä kokonaan luotuja tai harhaanjohtavasti manipuloituja tekstejä, videoita tai valokuvia ei julkaista.

Juttuvinkit

Juttuvinkki on viesti tai aihe-ehdotus, joka ei sisällä valmista julkaistavaksi tarkoitettua mielipidettä, vaan herätteen toimitukselliseen työhön.

  • Toimitus ei julkaise vinkkejä sellaisenaan, vaan tiedot tarkistetaan ja taustoitetaan riippumattomista lähteistä ennen mahdollista uutisointia.
  • Pelkkiä vahvistamattomia puheita tai huhuja ei uutisoida. Esimerkiksi luonto- ja eläinhavainnoissa kuva tai virallisen asiantuntijan (kuten petoyhteyshenkilön) vahvistus auttaa aiheen käsittelyä.
  • Vinkin antajan henkilöllisyyttä ei julkaista ilman lupaa. Yhteystiedot ovat toimitukselle tärkeitä mahdollisten tarkentavien kysymysten esittämistä varten.

Kuvat ja videot

Lukijoiden tallentamat tilanteet, ajankohtaiset tapahtumat ja tunnelmakuvat ovat toivottuja osia lehden visuaalista sisältöä.

  • Lukijan kuva: Kuva voi olla tunnelmallinen arjen tai luonnon otos tai se voi nostaa esiin jonkin paikallisen epäkohdan.
  • Videomateriaalit: Toimitukselle voi tarjota myös lyhyitä videoita kiinnostavista tapahtumista verkkopalveluun ja sosiaalisen median kanaviin.
  • Tiedot ja oikeudet: Lähetäthän kuvan/videon mukana tiedot kuvauspaikasta, ajankohdasta, tapahtumasta ja kuvaajan nimestä. Kuvaajalla tulee olla teokseensa tekijänoikeus sekä kuvassa selvästi tunnistettavien henkilöiden suostumus kuvan julkaisemiseen.
  • Materiaalin käyttö: Toimitus arvioi aineiston teknisen laadun ja uutisarvon ennen julkaisua. Lukijan kuvista ei makseta palkkiota. Toimitukselle julkaistavaksi lähetetty materiaali jää toimituksen käyttöön ja uudelleen julkaisuoikeus on toimituksella.

Muistokirjoitukset

Muistokirjoituksella (nekrologilla) kunnioitetaan poismenneen elämäntyötä ja merkitystä lähiyhteisölle.

  • Laajuus ja sisältö: Tekstin suositeltu pituus on max. 3000 merkkiä. Kirjoituksessa keskitytään vainajan keskeisiin elämänvaiheisiin, luottamustoimiin, työhön, harrastuksiin ja luonteenpiirteisiin.
  • Kirjoittaja ja kuva: Muistokirjoitus laaditaan yleensä omaisten, ystävien tai työyhteisön toimesta, ja se julkaistaan kirjoittajan omalla nimellä. Mukaan toivotaan laadukas, selkeä potretti vainajasta.
  • Sopiminen toimituksen kanssa: Ota yhteyttä toimitukseen ennen muistokirjoituksen lähettämistä, jotta toimitus voi varata kirjoitukselle arvoisensa tilan. 

Aineiston toimittaminen

Kaiken materiaalin (tekstit, vinkit, kuvat ja palautteet) voi toimittaa myös sähköpostitse. Ensisijaisesti suosittelemme käyttämään lomakkeita.

Virheen korjaus ja toimituksen palaute

Kiuruvesi-lehti pyrkii aina virheettömään ja luotettavaan tiedonvälitykseen. Jos havaitset lehdessä tai verkkosivuilla asiavirheen, siitä on hyvä ilmoittaa viipymättä.

Sananvapauslain mukaan oikaisuun on oikeus yksityisellä henkilöllä, yhteisöllä, säätiöllä sekä viranomaisella. Oikeus syntyy, kun julkaistu tieto koskee vaatijaa tai tämän toimintaa ja tieto on virheellinen. Oikaisua ei kuitenkaan edellytetä, jos se on virheen vähäisyyden vuoksi ilmeisen tarpeetonta. 

  • Oikaisupyynnön tekeminen: Lähetä toimitukselle tarkka tieto siitä, mitä juttua virhe koskee (otsikko, julkaisupäivä/verkko-osoite) sekä perustelu ja lähde sille, miten asia todellisuudessa on.
  • Virheen korjaaminen: Toimitus tarkastaa jutun, jota oikaisupyyntö koskee. Olennainen asiavirhe oikaistaan verkossa ja painetussa lehdessä heti, kun asia on tarkastettu.
  • Yleinen palaute: Jos kyseessä on näkemysero, juttutoive tai yleinen palaute lehden linjasta tai ulkoasusta, toimitus vastaanottaa sen mielellään kehittääkseen lehteä eteenpäin.
  • Oikaisu- tai vastinevaatimus on esitettävä päätoimittajalle kirjallisesti tai sähköisesti 14 päivän (kahden viikon) kuluessa kyseisen viestin julkaisemisesta. Päätoimittaja käsittelee, hylkää tai hyväksyy vaatimuksen ja tekee tarvittavat toimet. Jos vaatimus hylätään, päätoimittaja perustelee hylkäyksen. Jos vaatimus hyväksytään, vastine tai oikaisu julkaistaan vastaavalla näkyvyydellä kuin alkuperäinen teksti. Se ei saa olla sisällöltään loukkaava tai lainvastainen. 

Tekoäly toimituksen sisällössä

Toimituksen oma tekoälyn käyttö nojaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) linjauksiin, Journalistin ohjeisiin sekä toimituksen juridiseen ja eettiseen vastuuseen (Suomen laki ja säädökset). Tekoälyä voidaan hyödyntää toimitustyön tehostajana ja rutiinien helpottajana, mutta journalistinen päätösvalta ja vastuu pysyvät aina ihmisellä. 

  • Päätösvaltaa ei ulkoisteta koneelle: Uutisautomatiikan tai tekoälyn käyttö ei saa siirtää journalistista harkinta- ja päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle tai algoritmeille. Jokaisesta julkaistusta sanasta ja kuvasta vastaavat toimittaja ja päätoimittaja.
  • Faktojen varmistusvelvollisuus: Toimittajan on itse hankittava ja tarkistettava julkaistavat tiedot. Kielimallit ja generatiivinen tekoäly voivat yhdistellä asioita väärin tai keksiä (“hallusinoida”) omia faktojaan ja lähteitään. Tekoälyn antamia vastauksia ei koskaan julkaista tarkistamatta alkuperäislähteitä.
  • Ei salassa pidettävää tai lähdesuojan alaista tietoa: Tekoälysovelluksiin (kuten julkisiin ChatGPT- tai Claude-malleihin) ei saa syöttää lähdesuojan alaisia tietoja, henkilötietoja, arkaluonteisia toimituksen sisäisiä dokumentteja tai julkaisemattomia luonnoksia.
    Toimitus ei julkaise tekoälyllä generoituja valokuvia tai videoita. Valokuva on aina dokumentti todellisesta tapahtumasta, ja virtuaalisten kuvien luominen tyhjästä vääristää todellisuutta ja heikentää yleisön luottamusta.
  • Hyvä renki, huono isäntä: Tekoäly ei tuota tai julkaise itsenäisesti artikkeleita, vaan tekoälyä valvoo ja käyttää toimitus. Uutisten ja juttujen tulee olla aidosti toimituksen itsensä tuottamia.  
  • Työn tehostaminen ja rutiinit: Tekoälyä kannustetaan kokeilemaan ja hyödyntämään toimitustyön apuvälineenä. Haastattelujen litterointi, tekstien kielenhuolto, oikoluku sekä laajojen aineistojen tiivistäminen toimittajan omaan taustakäyttöön. Vastuu asioiden tarkastamiseen alkuperäisestä lähteestä, kuten haastattelunauhoitteelta tai data-aineistosta on aina toimittajalla.
  • Ideointi ja sparraus: Näkökulmien, jutturakenteiden tai vaihtoehtoisten otsikoiden ideointi. Lopullisen valinnan tekee aina toimittaja.
    Konekäännökset varauksin: Tekoälykäännöksiä voi käyttää taustatyössä, mutta käännöstä ei saa julkaista sellaisenaan. Toimittajan on toimitettava teksti ja varmistuttava käännöksen tarkkuudesta. 
  • Käytöstä kertominen: Jos julkaistava journalistinen sisältö on poikkeuksellisesti tuotettu tai julkaistu olennaisilta osin automatiikkaa tai tekoälyä hyödyntäen (esimerkiksi automaattiset tulos- tai tilastokoosteet), siitä on kerrottava lukijalle selkeästi.
    Jos tekoälyä tai automaatiota on käytetty vain apuna editoinnissa, litteroinnissa tai kielioppivirheiden tarkistuksessa ilman, että kone on luonut jutun varsinaista asiasisältöä, siitä ei tarvitse tehdä erillistä mainintaa lukijalle. Samoin lehden tuotantojärjestelmissä, kuten taitossa tai kuvankäsittelyohjelmissa valmiiksi oleva tausta-automaatio kuuluu normaaliin tuotantoprosessiin eikä edellytä erillisiä mainintoja.