OSUUSPANKKI Poppiassa nähdään, että Kiuruveden ja ympäristökuntien yksi vahvuus on nyt ja tulevaisuudessa maataloudessa.
Toimitusjohtaja Timo Niskanen torjuu ajatuksen, että maatalouden kasvun huippupiste olisi jo saavutettu.
Niskanen ei näe mahdottomana, että tulevaisuudessa Kiuruvedellä tuotettaisiin jopa tuplamäärä maitoa kuin mitä tänä päivänä eli jopa 100 miljoonaa litraa. Volyymin kasvu on kiinni alueen ihmisistä, sillä yli 22 000 hehtaarin peltopinta-ala mahdollistaa vielä kovankin kasvun.
Niskanen näkee näiden alueiden kehittymisen etuna sen, että maatilat ovat lähekkäin toisiaan, naapurusten välimatka ei ole kymmeniä kilometrejä. Se, että maidon ja lihantuotanto on keskittynyt, lisää keskinäistä osaamista, yhteistyötä, kaupankäyntiä, tarjoaa myönteisen mallin ja luo tulevaisuuden uskoa.
Niskasen mukaan seuraava mahdollisuus ja vaihe maataloudessa on se, että nykymittapuun mukaan peltopinta-alaltaan pienehköt, alle 50 hehtaarin tilat, muodostavat useamman tilan kokonaisuuksia, yhtymiä. Tällaisilla yhtymillä on mahdollisuus peltopinta-alan ja eläinten yhdistämisellä robottinavettaan.
– 2-4 tilan maatilayhtymä on taloudellisesti kannattavampi kuin yksi pieni tila. Yhtymässä vastuut jaetaan esimerkiksi osakassopimuksella.
Niskanen sanoo, että yhtymistä on Kiuruvedellä jo hyviä kokemuksia. Paremman toimeentulon lisäksi yhtymässä on mahdollista pitää vapaapäiviäkin, joka on tärkeää jaksamisen kannalta.
– Nyt on vain päästävä omista ajatuslukoista pois, että kaikki pitää tehdä itse. Useamman tilan yhtymät mahdollistavat Kiuruveden pitämisen asuttuna ja elinvoimaisena, lusikkaa ei tarvitse pienen tilakoon vuoksi heittää nurkkaan, alleviivaa Niskanen.
KIURUVESI on maidontuotannossa kakkonen Kokkolan jälkeen, Kiuruvesi tuotti maitoa yli 50 miljoonaa litraa. Ajaako Kiuruvesi pian Kokkolan ohi? Kuopio, johon on liittynyt kuntia, ei ainakaan vielä hätyytä Kiuruveden sijoitusta. Naudanlihaa Kiuruvedellä tuotettiin 2 833 011 kiloa vuonna 2012. Sianlihantuotanto vuonna 2011 oli 437 834 kiloa.
EU:n ja kansallisia maataloustukia ja erityisympäristötukia maksettiin vuonna 2012 Kiuruvedelle yhteensä 22 miljoonaa euroa.
