YLÄ-SAVON Kehitys on palvellut monipuolisesti toiminta-alueensa yrittäjiä, myös Kiuruvedellä. Siksi Kehityksen taipaleen mahdollinen loppuminen olisi kiuruvetisten mielestä harmillinen juttu. Yksi Kehityksen palveluista hyötyneistä on Kiurun Kuvan yrittäjä Piia Lappalainen. Hän kertoo käyneensä yhteyspäällikkö Jukka Jaakkolan juttusilla yrityksen perustamiseen liittyvissä kysymyksissä.
Lappalainen aloitti yrittäjänä heinäkuussa, sitä ennen hän toimi Seppälän kuvan liikkeenhoitajana 7 vuotta. Lappalainen nauttii puoli vuotta starttirahaa. Hän uskoo tulevaisuutensa yrittäjänä, sillä hän on tehnyt mittavia investointeja. Lappalainen on hankkinut muun muassa sähköisen passikuvakoneen, joka lähettää passikuvat automaattisesti poliisilaitokselle, sekä kuvakioskin, jossa asiakkaan on mahdollista tulostaa kuvistaan vaikkapa kalenteri.
YLÄ-SAVON Kehityksen hallituksen puheenjohtaja Eero Lämsä (kesk.) pitää epäselvänä Iisalmen kaupunginhallituksen viikko sitten tekemää päätösesitystä vetäytyä Kehityksen rahoituksesta vuoden 2015 aikana. Lämsä sanoo, ettei päätösesityksestä käy ilmi, onko Iisalmi luopumassa myös osakkuudestaan yhtiössä. Kehityksen osakaskunnat, Iisalmi mukaan lukien, ovat käyneet kevään ja kesän aikana neuvotteluja osakassopimuksen sisällöstä ja rahoituksesta.
Iisalmen kaupungin rahoitus on ollut tähän saakka 38,6 prosenttia yhtiön kuntarahoituksesta, Lämsän mukaan tilanne muodostuu nyt ongelmalliseksi muille kunnille, jos ja kun merkittävä osa rahoituspohjasta on tippumassa pois.
– Ovatko jäljelle jäävät kunnat valmiita rahoittamaan yhtiötä, jos ja kun yksi kunta vetäytyy pois? kysyy Lämsä.
Pielavesi ja Keitele ovat jo aiemmin ilmoittaneet jäävänsä pois Kehityksestä, koska he perustavat seudullisen kehittämisyhtiön.
Iisalmi on perustanut omaan organisaatioonsa elinvoimayksikön. Iisalmessa ei nähdä tätä taustaa vasten taloudellisesti kestävänä rahoittaa omaa elinvoimayksikköä ja Kehitystä. Toisaalta Iisalmi ehdottaa muille osakaskunnille, että Kehitys-yhtiön toimintaa ryhdytään sopeuttamaan muuttuneeseen tilanteeseen välittömästi ja Rautainen Savo -palveluun tehdään erillinen suunnitelma.
KAUPUNGINJOHTAJA Jarmo Muiniekan mukaan Kehityksen rahoitus jää tyhjän päälle, jos Iisalmi irrottautuu yhtiöstä, eikä rahoita yhtiötä keväällä sovitulla 9 eurolla/asukas. Tänä vuonna rahoitus on ollut 11,50 euroa/asukas.
– Tilanne on yhtiön henkilöstöä kohtaan kohtuuton. Lisäksi yhtiöllä on vastuita mm. hanketoiminnan puolella. Iisalmi on yhtiön osakas ja irrottautuminen osakkuudesta tapahtuu vain myymällä osakkeet. Mutta Iisalmen valtuusto ei ole vielä päätöstä tehnyt.
Muiniekka sanoo ymmärtävänsä Iisalmen linjauksen oman palveluyksikön ja Kehityksen päällekkäisyydestä.
– Alkukesästä Iisalmi vielä osallistui uuden osakassopimuksen valmisteluun ja nyt ovat ajatukset sitten muuttuneet. Yksin Kiuruveden, Vieremän ja Sonkajärven rahoituksella yhtiö ei pyöri eikä sillä ole enää seudullista luonnetta.
Muiniekka on sitä mieltä, että Ylä-Savossa tarvitaan seutuyhteistyötä, kun kilpaillaan EU-rahoituksesta ja muusta kehittämisestä.
– Käsitykseni on, että seutuyhteistyön pitää jatkua. Hyvä pohja mm. seudullisille hankkeille on Ylä-Savon ammattiopisto YSAO, jossa on kokemusta ja riittävästi resursseja hankkeiden pyörittämiseen. Tästä on alustavasti puhuttu kuntayhtymän johtajan kanssa, mutta mitään päätöksiä ei vielä ole.
Kiuruvesi on ostanut yritysneuvontapalvelut Kehitys-yhtiöltä (yhteyspäällikkö Jukka Jaakkola), mutta Muiniekan mukaan yhtenä vaihtoehtona on järjestää yritys- ja kehittämispalvelut kaupungin omana työnä.
– Mutta tästä ei ole vielä päätöksiä meillä eikä YSAOlla eikä muilla kehityksen osakkailla.
