SIVISTYSLAUTAKUNTA palkitsi harrastajanäyttelijä, ohjaaja Veijo Tuomen vuoden kulttuuripalkinnolla itsenäisyyspäivän juhlassa lauantaina. Tuomi on toiminut teatterimaailmassa vapaaehtoisena vuosikymmenet.
SIINÄ se on, Rintamäen Antti, pitkällään tuvan pöydällä ylävartalo riisuttuna, kun naapurin emäntä Helmi Honkonen (Kreeta Junnonen) hieroo Antin kipeitä lihaksia. Rintamäkeläiset-näytelmässä Antin roolissa nähtiin Veijo Tuomi.
– Olo on hämmentynyt ja jakomielitautinen. Jos itse olisin tehnyt valintaa, löytäisin monta henkilöä, jolle tämän palkinnon soisin. Teatteri on porukan juttu.
TÄNÄ vuonna sivistyslautakunta halusi nostaa esille vapaaehtoistyön merkitystä kulttuurielämässä. Tuomi on pitkään toiminut vapaaehtoisena niin Teatteri Hulluviimassa kuin Maalaiskaupunginteatterissakin. Hän on ollut mukana kansalaisopiston näytelmätoiminnassa jo ennen teattereiden perustamista. Teatteri on kuulunut Tuomen elämään nuoresta poikasesta saakka.
– Minulle teatteri on paikka, jossa saan olla oma itseni, eikä minun tarvitse näytellä. Siellä pääsee irrottautumaan arkipäivän ympyröistä eri maailmaan.
Tuomi on ollut mukana teatterin toiminnassa monipuolisesti ollen niin lavalla kuin taustajoukoissakin. Näyttelemisen lisäksi hän on käsikirjoittanut, ohjannut ja lavastanut näytelmiä. Viime kesän hän oli talkootöissä kesäteatterin kahvilassa.
– Lavalla olo ei ole välttämätöntä. Tärkeintä on kuulua jengiin, olla osa porukkaa. Teatterissa tekeminen imasoo mukkaansa. Porukan hyvä henki näkyy myös katsomoon, Tuomi tietää.
Tuomen mielestä teatteriharrastajan näkökulmasta katsottuna tämä vuosi on ollut huippuvuosi. Kohokohdiksi Tuomi listaa Tarpeettoman ihmisen päiväkirja -näytelmän valinnan Seinäjoen harrastajateatterikesään. Toinen tähtihetki oli, kun Heidi Jaatinen käsikirjoitti tv-sarja Rintamäkeläisistä näytelmän, jonka kantaesitys esitettiin Kiuruvedellä. Hienoa oli myös se, kun Hulluviima jalkautui kansan pariin 20-vuotispäivänsä kunniaksi.
– Uudenvuodenaattona on tulossa vielä loppuhuipennus, kun teemme näytelmän käsikirjoittamisesta lavalle saakka yhdessä vuorokaudessa. Näytelmä huipentuu ilotulitukseen.
Kulttuurielämä on noussut täysin uudelle tasolle kulttuuritalon valmistuttua vuonna 2009. Tarjonnassa on jopa runsaudenpulaa, kun kaikkiin tapahtumiin ei riitä yleisöä.
– Kulttuuritalo on tehty ihmisten kulkuväylälle. On hienoa, että kiuruvetiset tuottavat näin paljon. Harmi vain, että julkkisten tapahtumiin ei aina riitä katsojia. Maalaiskaupunginteatterilla oli hienoa yhteistyötä Naislaulajien kanssa Naisia aikalaisia -näytelmässä. Tätä toivoisin lisää.
Myös Veijo Tuomi osaa hiljentyä ja kaipaa yksinoloa. Se tapahtuu metsässä metsätöitä tehden. Ajatuksia siivittää moottorisahan jyrinä.
