KIURUVESI-LEHDEN lehtiuudistuksessa päivitettiin ulkoasun lisäksi lehden sisältöä.
– Uudistus on kuin joulusiivous, kun asioita järjestellään uudestaan ja ulkoasua päivitetään vastaamaan sisältöä, kirjoittaa uudesta ulkoasusta vastaava Annamari Kuvaja.
Tursuavatko jo tabloidiuudistukset ja lehtiuudistukset korvista? Saatat olla osa hyvin suurta joukkoa.
Media-alalla puhutaan jatkuvasti siitä, miten lehden on vastattava nykyajan haasteisiin, kuten lukijoiden lukutapojen muuttumiseen ja median murrokseen. Tabloidiuudistuksia on tehty kaikkialla Euroopassa 2000-luvulta lähtien vastaamaan uusia lukijatottumuksia, ja Suomi on herännyt uudistuksiin vasta jälkijunassa. Lehti voi kuitenkin tarvita uudistusta myös muista syistä kuin median murroksen takia.
Kiuruvesi-lehti uudistui kunnolla edellisen kerran vuonna 2009 kesällä, jolloin lehden tunnusväri päivitettiin punaiseksi. Värin tarkoitus oli henkiä rohkeutta ja erottaa lehti muista maakunnan paikallislehdistä. Lehden tunnusväri on edelleen punainen, mutta nyt mukaan ovat astuneet esimerkiksi osastovärit selkeyttämään lehden rakennetta. Lehti siirtyi aukeamataittoon, joka antaa toimitukselle mahdollisuuden priorisoida lehden sisältöä paremmin. Tärkeämmille artikkeleille voidaan pyhittää enemmän palstatilaa.
MONI käytännön asia on muuttunut lehdessä sitten edellisen uudistuksen. Lehti oli tuolloin puolet nykyistä pienempi: tavallinen sivumäärä oli 12 sivua. Nykyään lehdessä sivuja on usein 24, ja tässäkin kädessäsi pitämässä lehdessä sivuja on jopa 28. Lehdessä on myös nykyään kolme toimittajaa, kun aiemmin lehden sisältöä tehtiin kahden henkilön voimin. Tämä onkin erityisen positiivinen piirre lehtiuudistuksen syynä: lähes poikkeuksetta lehdet ovat uudistuneet jo 50-luvulta lähtien sisällön vähenemisen takia. Tuolloin lehtiuudistukset ovat liittyneet lehden sivukoon pienentämiseen: lehti saadaan näyttämään paksummalta, kun sisältöä on vähemmän. Kiuruvesi-lehdessä syy on päinvastainen: materiaalia on niin paljon, että lehden ulkoasu ei enää tukenut sisällön märää. Syy uudistukseen on siis positiivinen: tekijät haluavat tuoda monipuolisen sisällön näyttävämmin ja hallitummin esille.
Syyt uudistukseen ovat myönteiset, ja toivomme, että uudistus on myös sinulle myönteinen kokemus. Yksi uudistuksen tavoitteista on tuoda vahvemmin esille, että Kiuruvedeltä on mahdollista toteuttaa monipuolisia aiheita. Kaupunki on täynnä tarinoita, niin vakavia kuin hauskojakin. Uudistus palvelee myös lehden tekijöitä.
PÄÄTOIMITTAJA Jaana Selander on uuden lehden tekemisestä innoissaan. Lehti on nyt selkeä ja ilmava, kuville tulee entistä suurempi painoarvo, mikä vaatii kuvaavilta toimittajilta entistä suurempaa panostusta valokuvaamiseen.
– Aikaisempi lehti oli jo auttamatta vanhentunut. Se oli turhan monotoninen, tyyliin yksi iso juttu ja sivu. Uudistuksessa rikotaan sivurajat hyödyntämällä aukeaman mahdollisuuksia. Näin lukija huomaa heti, mikä on pääjuttu, mikä kainalojuttu ja mikä pienempi juttu.
Selander uskoo, että Kiuruvesi-lehti pärjää laadultaan paikallislehtien sarjassa, sillä lehden tekijöiden vahvuuksia on innostus, hyvä valokuvaus- ja kirjoitustaito sekä paikkakunnan tuntemus ja laaja suhdeverkosto.
– Olemme toimituksessa avoimia uudistuksille. Uusi alkoasu antaa mahdollisuuksia hyödyntää muun muassa toimittaja Tiina Kilvensalmen valokuvaustaitoa, hän oli pari vuotta lehden toimituksesta opintovapaalla valokuvausta oppimassa, Selander sanoo.
– Uuden ilmeen myötä pääsemme jokainen toteuttamaan itseämme entistä paremmin, Kilvensalmi iloitsee.
ANNAMARI KUVAJA asuu Helsingissä avopuolison ja kissan kanssa. Hän on syntynyt Kiuruvedellä 1985.
Kuvaja on työskennellyt visuaalisena journalistina Ilta-Sanomissa, TV-lehdessä, Urheilusanomissa ja Helsingin Sanomissa. Kuvaja on kansainvälisesti palkittu Ilta-Sanomiin tekemästään lehtidesignista.
Kuvaja valmistui 2014 Jyväskylän yliopistosta. Hän kirjoitti journalistiikan pro gradunsa Helsingin Sanomien tabloidiuudistuksesta. Lisäksi Kuvaja on opiskellut Aalto-yliopistossa visuaalista journalismia.
