Matikkamaratonilla lukiolaiset laskevat yhteensä 42 195 sekuntia. Maraton valmistaa tulevia ylioppilaita ylioppilaskirjoituksiin. Vuonna 2019 ylioppilaskokeet ovat sähköisessä muodossa ja ne tehdään tietokoneella.
Polynomifunktiot, yhtälöt, derivaatta ja vektorit taipuivat lukiolaisten käsissä ja mielissä viime perjantaina, kun matikkamaratonilla laskettiin lähes puoli vuorokautta. Laskujen laskeminen on pikkuhiljaa siirtymässä tehtäväksi tietokoneella, sillä vuonna 2019 kaikki ylioppilaskirjoitusten aineet tehdään sähköisesti. Sähköisten ylioppilaskokeiden tekeminen alkaa ensi vuonna.
– Meillä on jo käytössä sähköisten kokeiden tekemispaikka. Tulevaisuudessa oppilaat voivat käyttää omia koneita ylioppilaskokeissa. Koneet buutataan ylioppilaslautakunnan omaan järjestelmään. Meillä on hyviä kokemuksia sähköisten kokeiden tekemisestä, kertoo rehtori Arja Pentikäinen.
Pitkän matematiikan opiskelija Ville Nousiainen lähti hakemaan matikkamaratonilta rutiinia laskemiseen ennen kirjoituksia.
– Ehkäpä pitkä matematiikka valmentaa paremmin työelämään ja avaa uusia portteja tulevaisuuteen. Jatko-opintoja ajatellen se tarjoaa enemmän mahdollisuuksia, pohtii Nousiainen.
Vaikka Nousiainen haaveilee liikunta-alan opinnoista, hän kokee, että matematiikan lukeminen kannattaa.
– Suoranaisesti se ei vaikuta jatko-opintoihini, mutta koen, että minulle se on tarjonnut uudenlaisen ajattelutavan. Se kiehtoo pitkässä matematiikassa. Ratkaistessa pitkän laskun tulee voittajafiilis.
Erityistä arvosanatavoitetta Nousiaisella ei ole ylioppilaskirjoituksiin. Hänelle riittää, kun tekee parhaansa.
– Maratonilla pakottaa itsensä laskemaan, eikä jää laiskottelemaan. Tykkään tästä ideasta.
Nousiainen kokee tärkeäksi asiaksi, että Kiuruvedellä on oma lukio.
– Jos lukio lakkaisi olemasta ja opiskelijat joutuisivat Iisalmeen, siinä kuluisi hirveästi aikaa ja energiaa. Yleissivistys on iso asia. Kiuruveden lukiossa on pienet ryhmät, joissa opettaja pystyy antamaan opetusta ja tukea kaikille oppilaille, Nousiainen kertoo.
Nousiainen tietää mistä puhuu, sillä hän opiskeli lukion ensimmäisen vuoden Oulussa isommassa lukiossa.
– Olen käynyt koulua ja opiskellut viidellä eri paikkakunnalla. Itselleni se on ollut elämän rikkaus. Toivon, että Kiuruveden lukiolla olisi tulevaisuutta. Paljon on kuntayhtymien takia lopetettu lukioita. Olisi hirveä sääli, jos tämä paikka olisi finito. Valitettavasti se ei ole meidän käsissä, Nousiainen pohtii.
Nyt Kiuruveden lukion tulevaisuus näyttää valoisalta ja turvatulta. Oppilasmäärät ovat riittävät lukion hengissä pitämiseen. Tällä hetkellä lukiolaisia on 150, minkä lisäksi ammattitutkintoa suorittavia mahislaisia 30. Parhaimmillaan lukiossa oli opiskelijoita noin 270.
– Opetuspuolella on koko ajan pientä hiontaa, että pystytään pitämään kustannukset kurissa. Kyllä se on kokoaikaista kilpajuoksua kustannusten kanssa, kertoo sivistysjohtaja Tapio Knuutinen.
Lukiossa on saatu säästöjä aikaan tilojen tehokkaalla käyttämisellä. Lukion tiloissa toimii päiväkoti ja muutosten jälkeen myös kansalaisopisto ja nuorten työpaja. Säästöjä tehdään muuttamalla perusopetuksen ja lukion virkoja yhteisiksi.
Ylioppilaskirjoitusten matematiikan koepäivä on 18. maaliskuuta.
