KIURUVEDEN käsityökeskuksen, Maa- ja kotitalousnaisten sekä Marttojen 18. kesänäyttely esittelee siirtokarjalaisten käsityöperinteitä.
Käsityökeskuksen kesänäyttelyt alkoivat aikoinaan nenäliinanäyttelystä. Kohta parinkymmenen vuoden ajan pyörineet näyttelyt ovat esitelleet kiuruvetistä käsityöperinnettä monipuolisesti.
– Pohdimme työryhmässä, onko evakkojen käsitöitä säilynyt ja onko niitä tuotu Karjalasta. Lopulta saimme kokoon laajan näyttelyn. Nämä käsityöt ovat värikäs osa historiaa. Perinteiset värit Kiuruvedellä ovat musta, valkoinen, harmaa, violetti ja ruskea. Karjalaiset toivat väriä ja iloa elämään, kertoo näyttelyn avannut Vuokko Saharinen Kiuruveden Martoista.

NÄYTTELYN avajaisissa oli myös ortodoksiseurakunnan isä Antero Petsalo. Hänen johdollaan näyttelyvieraat lauloivat Monia armorikkaita vuosia.
Terttu Härkösen isän perhe tuli Suistamon Äimäjärveltä evakkoina Kiuruvedelle. Koti rakennettiin asutustilalle Heinäkylään.
– Kotoa Karjalasta otettiin mukaan mitä saatiin. Mummuni kihlajaislahjaksi saama huivi on yli sata vuotta vanha, kertoo Härkönen.
Härkönen on itsekin tehnyt perinteisiä karjalaisia punapoimintaliinoja. Näyttelyssä on esillä myös ikoni, jonka Härköset saivat uuteen kotiinsa ortodoksiseurakunnalta.
– Iän myötä kiinnostus sukujuuriin on kasvanut. Löysin isäni kirjahyllystä myös karjalaisia sananparsia esittelevän kirjan. Sekin on esillä näyttelyssä, Härkönen kertoo.
Anna-Maija Juntusen (os. Venkula) tuoman käsipaikan on kutonut hänen mummonsa Anastasia Paksunen 1890-luvulla. Käsipaikkaa pidettiin hääparin vanhempien polvilla, jonka jälkeen se pestiin ja laitettiin ikonin eli kotialttarin koristeeksi.
– Tämä liina on kulkenut mummoni matka-arkussa kolmen sodan läpi. Mummoni tuli Laatokalta Pitkärannasta, Juntunen kertoo.
Käsityöt karjalaisittain ennen ja nyt -näyttely Kiuruveden käsityökeskuksessa heinäkuun loppuun saakka.