Kuva: TIINA KILVENSALMI
Uutiset (muokattu 20.1.2021) Tiina Kilvensalmi

Toimittaja Seppo Konoselle ojennettiin Juuret-mitali

TOIMITTAJA Seppo Konoselle myönnettiin Juuret-mitali Iskelmäviikolla. Kononen on mitalinsa ansainnut. Kotiseutuneuvoksen arvonimi myönnettiin Konoselle viime vuonna ja Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon hän sai vuonna 2011. Kiuruvesi-seura, Kiuruvesi-lehti ja Kiuruveden kaupunki ojensivat Konoselle Juuret-mitalin Iskelmäviikon avajaisissa keskiviikkona. Juuret-mitalissa on jotain erityistä, tuleehan mitali Konoselle rakkailta syntyjuurilta.
– Nostan mitalin korkealle, se on sentään kotiseudultani. Lähtökohdat eivät olleet helpot, mutta pääsin paremmalle oksalle. Koen, että lapsuuden kokemukset ovat ehtymätön aarrearkku. Sieltä ammennan tähänkin päivään, kertoo Kononen pidellessään kourassaan pronsissta mitalia.

MAAILMA on muuttunut kovasti Seppo Konosen lapsuudesta. Lapsena Kononen kiipesi kotiseudullaan Luupuvedellä suuren kuusen latvaan ja avarsi maailmankuvaansa tähyten kotiseutunsa maisemia. Nykyään voimme katsoa koko maailmaa vaikka kotisohvaltamme.
Kononen kokee, että Luupuveden kylä kasvatti hänet. Luupuvedellä rikkaat ja köyhät, tyhmät ja viisaat, elivät rintarinnan, Kononen kuvailee. Vaikka äiti olisi ehkä toivonut pojastaan pappia, sattumalta Kononen ajautui toimittajaksi Savon Sanomiin vuonna 1966.
– Päästessäni töihin maakuntalehteen, en ollut kirjoittanut yhtään juttua, enkä ottanut valokuvaa. Pääsin töihin opettajani, kirjailija Lauri Leskisen, suosituksen myötä. Syyskuun 22. päivä minulle tulee täyteen 50 vuotta toimittajan uralla.

NUOREMMAN polven toimittajia Kononen ei lähde neuvomaan, mutta vuosikymmenten toimittajakokemuksella Konoselta löytyy pari vinkkiä.
– Toimittajan pitää hallita perustiedot yhteiskunnasta. Hyvän toimittajan pitää olla kiinnostunut ihmisistä. Taito löytää jokaisesta ihmisestä jokin erityispiirre on synnynnäinen lahja. Voi sitä yrittää opetellakin. Ihailen Kiuruvesi-lehden pitkäaikaisen jo eläkkeellä olevan päätoimittaja Aarne Leväsalmen taitoa löytää näitä erityisiä tarinoita aivan jokaisesta.
Kononen muistaa, kuinka kirkonkylällä ajoi hevosellaan paskakuski. Leväsalmi teki hänestä jutun, jossa selvisi, että mies oli viuluntekijä.
Konosellakin lienee tarinatutka kohdillaan, sillä hän on uransa varrella tehnyt mitä mielenkiintoisempia henkilöhaastatteluita. Yksi Konosen mieleenpainunut haastattelu on hänen uransa alkuajoilta, kun hän haastatteli Antti-kummejaan.
– Antti Nousiainen keräsi almanakkoja ja Antti Nevalainen sätkiä. Tein molemmista mielenkiintoiset jutut. Jokaisesta ihmisestä löytyy erityispiirre, jokainen ihminen on laulun arvoinen.
Kononen kokee, että kouluaikaan hänellä heräsi kiinnostus persoonia kohtaan. Odottaessaan linja-autoa nuorilla oli maleksia kylällä. Siinä oppi tuntemaan Pieru-Iitan, Mykkä-Empun ja monet muut.
– Toimittajan silmin maailmaa katsoo etsien erikoisuuksia. Hauskuudet pitää hoksata. Aikoinaan kirjoitin Luupuvedellä Pölkkymäen männystä, jota ei sitten kaadettu. Osittain juttuni varmasti vaikutti siihen. Eihän sillä ollut vaikutusta maailmanhistoriaan, mutta Luupuvetisille se mänty on maamerkki.

JUURET-MITALI jaettiin viidennen kerran. Aiemmin mitalin ovat saaneet Sirkka Paikkala, Lauri Nuutinen, Tuulikki Kärkkäinen ja Raimo Väyrynen. Pronssisen kotiseutumitalin on suunnitellut kiuruvetinen kuvanveistäjä ja taidemaalari Antero Ruotsalainen. Mitalissa lukee: Juuret Kiuruvedellä, tehtävä muualla.