KOKOOMUKSEN kansanedustajat Markku Eestilä ja Susanna Koski vierailivat kiuruvetisillä maatiloilla. Keskustelun keskiössä oli maatalouden ahdinko. Viljelijät uhkaavat jopa uudella traktorimarssilla, jos tilanne ei parane.
EDUSKUNTAAN ei kuulemma niin vain mennä vieraisille. Niinpä maanviljelijät päättivät, että he kutsuvat kansanedustajia käymään Kiuruvedellä. Syynä tähän oli maatalouden ahdinko ja se, ettei viime kevättalvena tehty traktorimarssi ole saanut toivottuja tuloksia aikaan.
Viime perjantaina vierailu toteutui, kun Kokoomuksen kansanedustajat Markku Eestilä ja Susanna Koski saapuivat kuulemaan mitä viljelijöillä on sanottavanaan.
Iisalmelainen Eestilä ja vaasalainen Koski valikoituivat vieraiksi, koska molemmat kuuluvat eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokuntaan. He vierailivat päivän aikana usealla tilalla ja illalla oli vielä kaikille avoin keskustelutilaisuus kulttuuritalolla.
Viljelijöiden viesti ei jäänyt epäselväksi: maatilat ovat suuressa ahdingossa, ja ellei jotain tehdä ja mielellään pian, on konkurssiaalto uhkaamassa.
Tilanne on kärjistynyt erityisesti viime vuosien aikana: maitokiintiöistä luopuminen, Venäjän vastaiset talouspakotteet ja koukeroinen byrokratia ovat omalta osaltaan aiheuttaneet ongelmia.
– Paljonhan tässä on ollut puhetta, että tilannetta aletaan korjata, mutta oikeastaan mitään ei ole tapahtunut. Samat ongelmat ovat säilyneet vuosikausia ja alkuvuoden traktorimarssikaan ei saanut aikaan juuri mitään konkreettista, viljelijät kritisoivat.
NYKYINEN tukipolitiikka ei myöskään saa viljelijöiltä suurta kannatusta.
– Tuet kohdistuvat tällä hetkellä vääriin asioihin. Nyt suositaan enemmän ns. näennäisviljelijöitä, jotka tekevät yhden heinän vuodessa ja joilla ei ole pääomaa pelloissa kiinni. Sellaiset, jotka haluavat investoida ja pyrkiä eteenpäin, on unohdettu. Tukea tulisi maksaa tuotannon mukaan.
Suomessa tukien määrä on maataloustuotannon arvoon suhteutettuna Euroopan kärkeä, ja tuet muodostavat ison osan viljelijöiden tuloista. Niinpä ei ole ihme, että tukien jakoon vaaditaan parannusta.
Viljelijöiden mukaan Suomessa ei tajuta vieläkään täysin, että millaisessa ahdingossa maatilat ovat. Samoin monella suomalaisella on kadonnut käsitys maatalouden perusarjesta ja arvostus kotimaista tuotantoa kohtaan ei ole hääppöisellä tasolla.
– Esimerkiksi voi ottaa uuden eläinsuojelulain. Siinä ovat eläinsuojelujärjestöt saaneet äänensä selvästi paremmin kuuluviin kuin me tuottajat.
Viljelijöiden mielestä on vaarana, että laista voi tulla jopa niin tiukka, että Suomen kotieläintuotanto supistuu lähes olemattomiin.
– On keskitytty liikaa pieniin yksityiskohtiin, vaikka uusi laki pitäisi ennemminkin nähdä osana suurempaa kokonaisuutta.
Suomessa eläinten hyvinvointiin kiinnitetään viljelijöiden mukaan erityistä huomiota.
– Mitä paremmin hoidettu eläin, sitä tuottavampi se on. Kyllä tässä monella on harhaluuloja asioista, sillä Suomessa on varmasti EU-alueen korkeimmat vaatimukset. Täällä tuotetaan todella puhdasta ruokaa, mutta sille pitää ensin saada sen ansaitsema arvostus.
YKSI lisähuoli on transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus eli TTIP. Viljelijöiden pelkona on, että Suomessa puhtaan maatalouden harjoittaminen saattaa loppua TTIP:n myötä.
Ellei tilanne ala parantua, ovat viljelijät valmiita jopa uuteen traktorimarssiin.
– Näkyvyyttä on kyllä nyt asiallemme saatu, mutta pikku hiljaa pitäisi alkaa myös tapahtua jotain eikä vain puhua. Lupauksia kun tehdään, niin ne täytyy myös pitää, viljelijät ojentavat ennen kaikkea maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista (kesk).
IISALMELAINEN kansanedustaja Markku Eestilä (kok.) pitää hyvänä, että kiuruvetiset ovat ottaneet viime aikoina aktiivista roolia suomalaisessa maatalouskeskustelussa.
– Tälle paikkakunnalle maatalous on paljon merkityksellisempi elinkeino kuin monelle muulle. Mikäli maatilojen ahdinko kasvaa, se vaikuttaa täällä niin paljon kaikkeen. Kiuruvesihän suorastaan elää maaseudusta, hän muistuttaa.
Eestilän mielestä ongelmat johtuvat mm. siitä, että Suomi on ollut liiankin kiltti ja tunnollinen Euroopan Unionin suuntaan, eikä ole tarpeeksi isoon ääneen tuonut ahdinkoaan esille Brysselin suunnalla.
Eestilän mukaan Suomen yksi haaste on saada byrokratia järkevälle tasolle.
– Olemme itse sen aiheuttaneet ja meidän se on myös kyettävä saamaan takaisin kuntoon. Toki on kuitenkin muistettava, että kun byrokratiaa karsitaan, niin aina siinä on myös työpaikkoja liipaisimella. Järki on siis säilytettävä mukana.
Eestilän kollega Susanna Kosken (kok.) mukaan alueelliset erot tulisi ottaa entistä paremmin huomioon.
– Eri puolilla Suomea käytetään eri tavoin maalaisjärkeä pykälien soveltamisessa.
Eestilän mielestä myös rahaa on saatava kanavoitua nykyistä paremmin.
– Oma kokemukseni on, että rahaa kyllä pyörii maatalouden piirissä, mutta siitä on saatava nykyistä tehokkaampi hyöty irti.
KRIISIPAKETEISTA kansanedustajat ja viljelijät olivat samaa mieltä. Niiden ei koeta auttavan kuin korkeintaan hetken aikaa.
– Kyllä tässä tulee ensin saada perusasiat kuntoon ja löytää kestävämpi tapa toimia, porukka totesi yksissä tuumin.
