KAUPUNKI investoi ensi vuonna rajusti. Muun muassa uimahllia peruskorjataan 480 000 eurolla, kaiken kaikkiaan uimahallin korjaaminen suunnitteluineen maksaa 1,8 miljoonaa euroa, josta kaupungin maksuosuus on 1,3 miljoonaa euroa. Kiuruvesi rakentaa ja korjaa ensi vuonna 3,9 miljoonalla eurolla ja vuoteen 2019 mennessä 10,8 miljoonalla eurolla.

ENSI vuoden suurimpia hankkeita uimahallin lisäksi ovat terveyskeskuksen ensiavun ja vastaanottotilojen korjaus.Lisäksi Nivan yritysaluetta ja liikennöintiä kehitetään, Nivan kiertoliittymä rakennetaan.
Kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekan mukaan Nivan risteykseen alueen kehittäminen on tarpeellista, sillä se mahdollistaa muun muassa Arctic Milkin laajenemisen alueella. Kiertoliittymä vastaa kasvavaan, puuterminaalille suuntautuvaan raskaaseen liikenteeseen. Puu liikkuu, kun Äänekoskella otetaan ensi vuoden loppupuolella käyttöön uusi biojalostetehdas.

KIURUVESI aikoo ryhtyä rakentamaan ensi vuonna myös uutta paloasemaa. Lisäksi kaupunki uusii jätevesiviemäreitä ja kaavateitä kunnostetaan, muun muassa Kirkkokadun peruskorjausta jatketaan keväällä.
Kiuruvesi rahoittaa investoinnit 85-prosenttisesti vuosikatteella, puuttuva osa otetaan sijoitusvarojen tuotosta (600 000 euroa).Kaupungin sijoitussalkun pääoma on tällä hetkellä noin 7,2 miljoonaa euroa.

KAUPUNGILLA on velkaa noin 55 miljoonaa euroa, kun mukaan lasketaan myös tytäryhtiöt Kiurunkulma ja Yrityskiinteistöt. Näin asukasta kohti velkaa kertyy reilu 6 000 euroa.
Lainakanta pysyy samana vuoden 2016 talousarvioon verrattuna.
Yrityskiinteistö Oy:n lainojen lyhennykselle on varauduttu hakemaan lykkäystä ensi vuodelle. Tämä pienentää kaupungin yhtiölle maksamaa avustusta noin 600 000 euroa.
Verotuloa kaupunki ennakoi saavansa 23,5 miljoonaa euroa, missä on kasvua 0,4 prosenttia. Valtionosuuksia on tulossa 31,5 miljoonaa euroa, missä niin ikään kasvua 1,3 prosenttia.
Tuloveroprosentti pysyy 20,75:ssä, yleistä kiinteistöveroprosenttia nostettiin 0,13.
Toimintamenot kasvavat tämän vuoden talousarvioon verrattuna 0,6 prosenttia, missä on mukana soten maksuosuus 33,8 miljoonaa euroa (myös Kysin menot).
Soten maksuosuus kasvaa 2,5 prosenttia ja omien toimintamenojen osuus puolestaan pienenee -1,8 prosenttia.
Kaupunki varaa työllisyyden hoitoon noin miljoona euroa, summa on sama kuin tänä vuonna. (Summa pitää sisällään kunnan osuuden työmarkkinatuesta 600 000 euroa.)
Yhteistyö työllistämisessä jatkuu Kiuruveden Urheilijoiden kanssa ja painopisteenä ovat pitkäaikaistyöttömät.
Niin sanottu edelleen ohjausmalli on madaltanut työantajien kynnystä ottaa työmarkkinatukeen oikeutettuja töihin palkkaperusteisesti. Kiuruvesi on päässyt näin pois sakkomaksulistalta. Kunnat joutuvat maksamaan puolet pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta, jos ne eivät aktivoi työtöntä tietyn ajan kuluessa.

KAUPUNGINKAMREERI Ella Rautio-Kuosku toteaa, että tämän vuoden tilinpäätöksestä uhkaa tulla alijäämäinen, mikä syö edelleen taseessa olevaa ylijäämää. Taseessa on ylijäämää 1,7 miljoonaa euroa.
Talousarvion laadinnan lähtökohtana oli, että alijäämäistä talousarviota ei tehdä, eikä lisää velkaa oteta, mieluummin velkaantumista pyritään vähentämään.
Menoja vähentää valtakunnallinen kilpailukykysopimus peruskunnassa että kuntayhtymissä. Peruskunnassa kiky vähentää menoja 300 00 euroa ja sotessa noin 400 000 euroa. Tosin lomarahojen leikkaus vaikuttaa jonkin verran kunnallisverotuloon.
Kiuruvedellä eletään kaiken kaikkiaan haasteellista aikaa, maatilojen kannattavuus on heikentynyt, eivätkä yritykset juurikaan investoi.

KAUPUNGINHALLITUS käsitteli kaupunginjohtajan talousarvioesitystä maanantaina ja jatkaa vielä tulevana maanantaina, budjetti menee valtuustoon 14.12.