LEHMÄT siirtyvät tottuneesti lypsyrobotille Milkkivein navetassa. Ne katsastivat kummissaan siniseen haalariin pukeutunutta maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista. Tilan osakas, Anna-Saara Tikka, selvitti Tiilikaiselle, kuinka lypsyrobotti toimii.
– Kiuruveden maataloutta voi kuvailla kahdella sanalla. Se on edistyksellistä ja tulevaisuuden uskoista, sanoi Tiilikainen navettavierailun jälkeen.
Tiilikainen vieraili suomalaisen ruuantuotannon ytimessä. Kiuruvedellä tuotetaan maitoa yli 54 miljoonaa litraa vuodessa ja lihaa lähes 4 miljoonaa kiloa vuodessa.
– Meille lähiruuan ja suomalaisen ruuan käyttäminen kunnassa on strateginen linjaus. Nyt saimme tästä kiitosta, kun Suomalaisen Työn liitto palkitsi Kiuruveden maan parhaana kuntahankkijana, kertoi kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka Tiilikaiselle.
LAUANTAINA tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun viljelijät järjestivät marssivat Helsinkiin Senaatintorille osoittamaan mieltä suomalaisten maatilojen heikosta tilanteesta. Traktorimarssilla viljelijät vaativat hallitusta ja päättäjiä ottamaan maatalouden heikon tilanteen vakavasti. Paikalla oli myös Tiilikainen.
Tiilikaisen mukaan tilanne on jo parempi, mutta töitä maatalouden kannattavuuden eteen on tehtävä tulevaisuudessakin.
– Uskon, että viljelijätukien maksatusongelmat ovat historiaa. Viime syksynä kaikki saatiin hoidettua ajallaan.
Viljelijöiden mielestä oli hyvä, että tukien hakuaikaa pidennettiin viime vuonna 15. kesäkuuta saakka, mutta toiveissa olisi, että tukien hakuaikaa aikaistettaisiin. Näin vältyttäisiin ruuhkilta sähköisissä palveluissa.
– Tämä pitää ottaa työn alle, koska tavoitteena on, että ruuhkia olisi mahdollisimman vähän, lupasi Tiilikainen.
Tiilikainen uskoo tuottajahintojen kääntyvän nousuun, kunhan löydetään uusia vientimarkkinoita riittävästi.
Vaikka moni asia on mennyt eteenpäin ja byrokratiaakin on purettu, viljelijöillä on yhteinen huoli, kuinka jatkossa kotimaista ja lähiruokaa pystytään valitsemaan kuntatasolla, jos maakunnat lähtevät kilpailuttamaan hankintoja.
Suuri huoli on noussut myös Brexitistä, Britannian eroamisesta Euroopan Unionista. Kun yksi jäsenvaltio eroaa, nettomaksuosuudet kasvavat tai rahoitukset vähenevät.
– Tämä koskettaa tietenkin myös Suomea. Tulevaisuus näyttää mikä on lopputulos, kun 28 jäsenmaata neuvottelee tästä. Yksi asia tiedetään varmaksi: tulot eivät tule lisääntymään.
Tiilikainen näkee yhtenä valopilkkuna Suomen taloudelle metsät.
– Metsä ja biotalous tuovat tasaiseen työpaikkoja, sillä puulle on nyt kysyntää, Tiilikainen muistuttaa.
Tiilikainen korostaa, että hyvällä yhteistyöllä Kiuruvettäkin viedään eteenpäin.
– Ihmisillä pitää olla uskoa tähän ja halua vaikuttaa siihen, mitä lähellä tapahtuu.
