JOS satut putomaan jakkaralta, älä putoa kaali edellä, vaan tee kolmoisvoltti kiertäen ja tule jalat edellä alas, opasti taikuri Alfrendo Luupuveden koulun oppilasta Astaa, joka pääsi esiintymislavalle taikurin superavustajaksi.Asta sai seisoa taikuusnumeron ajan tuolilla Fransuela-niminen punainen pallo kädessään. Alfrendon tarkoituksena oli taikoi Fransuela ystäviensä luo, mutta kun Asta aukaisi kätensä, yhden pallon sijaan käsissä olikin useita palloja.
– Ystävät tulivatkin Fransuelan luo, hohotti taikuri.
Luupuveden uutta koulua juhlittiin viime viikolla pellemäisin menoin. Kaikki koulun oppilaat pääsivät antamaan Alfrendolle energiaa heuluttelemalla jalkojaan ja käsiään. Avoimien ovien päivään osallistui yli 100 vierasta.
ELSA ja Eero Ahonen olivat ensimmäistä kertaa käymässä Luupuveden uudessa koulussa viime viikon keskiviikkona, kun koulussa vietettiin avoimien ovien päivää. Hakoniemessä asuvat Ahoset kehuivat koulua yksinkertaisesti – hienoksi!
EI tästä muuta voi sanoa, tuumasivat Ahoset.
– Mualatun näköinen, luonnehti Eero Ahonen seisoskellessaan päivällä koulun aulatilassa.
Ahosten molemmat pojat ovat käyneet aikanaan Luupuveden koulua.
– Ja täällä on näin runsaasti koululaisia, ihasteli Elsa Ahonen. – En ole tiennytkään, että Luupuvedellä on näin paljon lapsia, jatkoi hän.
Eero Ahonen oli hyvillään siitä, että koulu ei Luupuvedeltä hävinnyt. Ahonen muisteli, että parhaillaan Luupuveden lähipiirissä toimi neljä koulua: Luupuvedellä, Kaislasilla, Heinälammilla ja Luupujoella.
– Minä ole jo niin vanha ropponen, että en muista mitä koulua kävin, vitsaili Eero Ahonen.
Ahoset pääsivät kirjoittamaan Luupuveden koulun vieraskirjaan nimensä, kun oppilaat Karoliina Toppi, Pinja Partanen ja Heidi Kokora toivat sellaisen Ahosten eteen.
OPETTAJA Tiina Strömberg kiitteli uutta koulua valoisaksi, puhtaaksi ja hyvin suunnitelluksi.
– Täällä on oikein hyvä hengittää. Ja tuo aulatila on mahtava, kun siihen sopivat kerralla kaikki koulun oppilaat, Strömberg totesi.
Kaiken kaikkiaan Strömberg kehui koulua hyvin suunnitelluksi, luokasta luokkaan siirtyminen on sujuvaa. Koulussa on oma keittola ja henkilöstöllä oma sosiaalinen tila, jossa voi pitää kokouksiakin.
– Vanhalla puolella pidetään vielä liikuntaa ja käsitöitä.
Luupuveden koululla ei käydä koulua ihan perinteisesti, opiskella voi vaikka missä asennossa, tärkeintä on toiminnallisuus ja yhteisöllisyys.
Avajaisissa oppilaiden puheenvuoron käyttivät kuudesluokkalainen Karoliina Toppi ja viidesluokkalainen Samu Karvonen.
Toppi ja Karvonen kertoivat puheessaan sopeutumisesta siihen, kun koulu ”meni homeeseen”.
– Puolitoista vuotta sitten jouduimme siirtymään vanhempaan rakennukseen. Olimme pettyneitä, osa jopa surullisia ja toivoimme vain uuden koulun tuloa.
Pian vanhempaan rakennukseen muuttamisen jälkeen, siinäkin ilmeni sisäilmaongelmia. Moni sai pahoja oireita ja näiden oireiden seuraamuksena yksi oppilas ja opettaja joutuivat siirtymään toisiin kouluihin.
Tilat olivat vähissä ja oppilaat olivat pienemmissä tiloissa. Oli vietettävä yhä enemmän aikaa ulkona, kirjastossa, uimassa ja luistelemassa, missä vain oli parempi hengittää.
– Loppujen lopuksi jouduimme evakkoon, jotkut olivat hyvin surullisia ja toiset vain tuijottivat tyhjinä eteensä, näkemättä mitään. Kun muuton aika tuli, laitoimme toivomuskoruja kaukalon verkkoon ja esitimme toiveemme taivaalle. Kun menimme Nivalle ja Yläasteelle, meillä oli paljon ennakkoluuloja ja osa pelkäsi kiusaamista. Mutta lopulta moni sai uusia ystäviä ja opimme liikenteessä liikkumista ja sosiaalisuutta.
Toppi ja Karvonen kuvailivat ensivaikutelma uudesta koulusta ”omakotitaloksi”.
– Mutta sillä ei ollut väliä, koska uusi koulu on kuitenkin uusi koulu. Koulumme on ihanan värikäs ja nykyaikainen. Täällä on mukava opiskella. Hyvää on myös ruoka.
Luupuveden koulussa on 53 oppilasta, kolme vakituista opettajaa ja kaksi tuntiopettajaa sekä erityisopettaja.
AVOIMEN ovien päivää vietettiin koulussa koko päivä. Koulua 1960–1970-luvuilla käynyt Paula Hagelberg (o.s. Hukkanen) kuvaili koulua niin ikään hienoksi.
– Nostalgian sijasta uusi koulu toi lisäuskoa maaseudun elinvoimaan! Hieno päätös kaupungilta. Ylpeänä voi olla näin ”puolilupislainen” ja ehkä myös ”puolikiuruvetinen”, totesi Hagelberg, joka asuu Helsingissä, mutta auttelee Luupuvedellä asuvaa äitiään.
– Meillähän on täällä myös kyläkauppa ja muutakin yritystoimintaa sen perinteisemmän maatalousyrittämisen lisäksi, kiitteli Hagelberg.
