PERINNETIETO Suomi 100 vuotta -teeman mukaisesti Kiuruveden alakoulussa on saatu tietoiskuja vanhojen perinteiden ylläpitämiseksi ja kansantiedon jakamiseksi. Viime keskiviikkona Ratisen Teija ja Martti opastivat luokkivaljastuksen saloihin. Mannekiinina toimi suomenhevosruuna Popkatti.
LUOKKIVALJASTUS ja siihen liittyvän luokin sekä länkien käyttö ja valmistus alkavat olla katoavien kansanperinteiden listalla. Kiuruvetisille Teija ja Martti Ratiselle luokkivaljastuksen sekä kipakon käyttö hevosten treenauksessa, ovat jos ei päivittäisiä niin viikottaisia puuhia. Pariskunta demonstroi viime keskiviikkona alakoululaisille, kuinka luokkivaljastus tapahtuu. Mukana heillä oli oma kasvatti, suomenhevosruuna Popkatti.
– Luokkivaljastuksen esittely liittyy Kotiseutuyhdistyksen järjestämään perinnepäivään noin kuukausi sitten. Emme silloin päässeet hevosen kanssa paikalle, joten järjestimme demonstraation toiselle kertaa, Teija Ratinen kertoo.
– Suomenhevonen kuuluu suomalaisiin perinteisiin hyvin vahvasti, sillä se on ollut apuna niin maamme itsenäisyyttä puolustamassa kuin tilojen ja peltojen raivaamisessakin. Nyt on myös Suomenhevosen 110-vuotisjuhlavuosi, Ratinen jatkaa.
Ratiset kertoivat alakoulun oppilaille kuinka luokkivaljastus tapahtuu ja näyttivät sen käytännössä. Valjastuksen päätteeksi demoon kuului myös pieni ajoesittely.
– Rekenä meillä on pieni yhden istuttava kipakko tai kappireki. Tällä pikkuisella reellä on monta eri nimeä. Sen on tehnyt minun tädin mies, kertoo Teija Ratinen.
Meillä on mukana 2009 syntynyt suomenhevosruuna Popkatti, joka on todella monipuolinen. Se soveltuu niin raviajoon, työajoon kuin ratsastukseenkin, Teija Ratinen kertoo.
– Popkatti on tämmöinen lunki kaveri, joka ei paljoa hötkyile. Tosin ainoa jännityksen aihe sillä on sateenvarjot.
Yleisöä pyydettiinkin pienestä tihkusateesta huolimatta laskemaan sontikat alas, jotta demo-hevonen sai työrauhan.
HEVONEN on hieno eläin ja se kiinnostaa niin aikuisia kuin lapsiakin. Popkatti innoitti myös vannoutuneen autoilufanin taputtamaan itseään.
– Kivaltahan tuo ajonäytös vaikutti. Olen joskus ratsastanut ja kesäisin on käyty raveissa, viidesluokkalainen Miska Knuutinen kertoo.
Miska kertoo autojen kuitenkin kiinnostavan enemmän vaikka hevonen hieno eläin hänen mielestään onkin.
Kuudesluokkalainen Henni Virta harrastaa ratsastusta. Harrastus on jäänyt nyt vähemmälle, mutta se ei hänen ihastusta hevosiin vähennä. Henni kipaiseekin tottuneesti rapsuttamaan Popkattia.
– Hevoset ovat ihania ja on hienoa, kun tulevat näin kouluunkin, hän ihastelee.
Henni kertoo olleensa hevosen kärryillä kyydissä, mutta rekiajetut ovat jääneet kokematta.
LUOKKIVALJASTUSTA käytetään raskaassa ajossa sekä epätasaisessa ja mäkisessä maastossa. Se on luokin ja rahkeiden ansiosta hevosystävällisin valjastus ja maksimoi hevosen vetokyvyn. Luokkivaljastus tulee maahamme idästä, jossa sitä on käytetty ympäri vuoden, kun taas Länsi-Suomessa vain talvisin rekiajossa.
Luokkivaljastukseen kuuluvat myös länget ja valjaat setolkan kera, suitsia ja ohjia unohtamatta.
– Länget ovat kuin hevosen tennarit, jos ne eivät sovi kunnolla, niin ne tuntuvat ikäville, Teija Ratinen kertoo vertauskuvallisesti lapsille länkien käyttöä.
– Länkien tarkoitus on tasata raskaiden vetotaakkojen painoa ja silloin on erittäin tärkeää, että länget ovat olleet täysin sopivat hevosen kaulaan.
Perinnetietouden säilyminen on kiinni myös käsityötaidon säilymisestä.
– Nykyisin on jo vaikea löytää työvaljaissa tarvittavien osien tekijöitä. Esimerkiksi hyviä länkipatjoja saa jo etsiä, Ratinen kertoo.
