VIIME sunnuntaina kirkkoherra Risto Pentikäinen käveli kirkkokansan eteen rinnatusten lääninrovasti Arto Penttisen kanssa. 350-päinen kirkkokansa saapui jättämään jäähyväiset pitkäaikaiselle seurakunnan palvelijalle. Pentikäinen jää kesäkuussa eläkkeelle työskenneltyään Kiuruveden seurakunnassa 35 vuotta.
Pentikäinen nousi saarnastuoliin viimeistä kertaa pitäen lähtösaarnansa.
– Pyhä henki, mikä se on? Se on Jumalan meille asettama sisäinen palo, joka ei anna rauhaa ennen kuin kaikki tulee valmiiksi. Teillä kaikilla seurakuntalaisilla on tämä sisäinen palo, joka ajaa meidät kaikki liikkeelle. Tämä sisäinen palo löytyy niin luottamustehtäviä hoitavilta kuin kuorossa laulavilta. Oletteko tulleet ajatelleeksi, että se teidän sisäinen palo on Pyhän hengen ansiota, kysyi Pentikäinen.
Pentikäinen tuli papiksi Kiuruveden seurakuntaan vuonna 1982. Papiksi hänet vihittiin vuonna 1980.
– Tämä on ollut hyvää aikaa. Koko työurani olen saanut olla elämän peruskysymysten äärellä, Pentikäinen sanoi.
HELLUNTIPÄIVÄN messun jälkeen koko kirkkokansa oli tervetullut Pentikäisen lähtöjuhlaan seurakuntataloon. Sali täyttyikin onnittelujoukosta viimeistä paikkaa myöten.
Ruokailun jälkeen seurakunta ja seurakuntalaiset pääsivät onnittelemaan Pentikäistä.
Seurakuntalaiset Ritva ja Lauri Lappalainen saapuivat Risto Pentikäisen lähtöjuhlaan, sillä Pentikäinen on ollut osa myös heidän sukunsa juhlia. Laurin täyttäessä 50 vuotta Pentikäinen oli mukana juhlassa. Pentikäinen on pitänyt myös seuroja Lappalaisilla ja siunannut Laurin vanhemmat haudan lepoon.
Pentikäiseen Lauri Lappalainen tutustui jo 70-luvulla lähtiessään seurakunnan nuorten kanssa Iisalmeen nuorisoiltaan, joka pidettiin Pentikäisen kodissa.
– Risto on kansanmies. Häntä on ollut aina helppo jututtaa. Tuntuu, että hän on aina kuulunut Kiuruveden seurakuntaan, Lappalaiset sanoivat.
Seurakunnan ovet ovat avoinna jatkossakin Pentikäiselle. Eläkepäiviin hänellä ei ole vielä erityistä suunnitelmaa.
– Ehkä en tee yhtään mitään ensimmäisenä eläkepäivänä. Otan opiksi Pasi Hyytiäisen sanoista ja olen vain relax, Pentikäinen sanoi tutun naurunsa saattelemana.
Yksi toive hänellä kuitenkin on, että purjeveneistä pidettäisiin jatkossakin hyvää huolta ja niitä hyödynnettäisiin seurakuntatyössä.
