KIURUVEDEN kunnan ja kaupungin pitkäaikainen kaupunginjohtaja Esko Rautio on kuollut. Hän kuoli viime viikon toli syntynyt 10.11.1932. Kuollessaan Rautio oli 84-vuotias. Ohessa Kunnallisneuvos Jouko Tenhunen muistelee Rautiota.
ELÄMÄSSÄMME tapahtuu asioita, jotka pysähdyttävät meidät.
Viime torstaiaamuna tuli tieto, että Kiuruveden pitkäaikainen kunnan- ja kaupunginjohtaja, kunnallisneuvos Esko Rautio oli kuollut tiistai-iltana. Varmaan meillä kaikilla, jotka työskentelimme hänen kanssaan eri tehtävissä vuosikymmenten aikana, kulki mielessä lukemattomat tapahtumat, joissa Esko oli mukana johtajana, esittelijänä, valmistelijana ja keskustelijana.
ESKO RAUTIO syntyi Ala-torniossa vuonna 1932 ja hän oli aina ylpeä länsipohjalaisista juuristaan.
Kiuruvedelle hänet valittiin kunnanjohtajaksi vuonna 1972. Hän siirtyi tänne Puolangan kunnanjohtajan virasta.
Ottaessaan tehtävän vastaan Kiuruvedellä elettiin vielä 1960-luvun muuttoaallon jälkimainingeissa. Heti alusta alkaen hänellä oli kehittäjän ote kaikkeen mihin kunta vain voi vaikuttaa.
Tämän mahdollisti Eskon ilmiömäinen kyky yhteistyöhön luottamushenkilöorganisaation, ennen kaikkea johtavien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kanssa.
Silloin aloitti mm. tehokkaan toimintansa elinkeinoryhmä, ns. ”everstijuntta”. Tämä on sanottu nimenomaan hyvässä merkityksessä. Ryhmän muodostivat kunnanjohtaja, valtuuston puheenjohtaja Olavi Kärkkäinen ja kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Olavi Ikäläinen.
Vuoteen 1977 asti kunnanjohtaja toimi myös kunnanhallituksen puheenjohtajana.
Myöhemmin ryhmässä olivat mukana myös Kalle Röntynen ja Lauri Remes.
Ryhmä teki elinkeinojen kehittämiseksi rohkeita avauksia, muun muassa brikettitehdashanke, jonka vauhdittamiseksi he kävivät muun muassa presidentti Kekkosen vastaanotolla.
MAATALOUDEN kehittäminen oli Esko Raution toiminnassa tärkeällä sijalla. Hänen esittelemiään asioita olivat muun muassa peltojen kalkitus- ja monet suunnitteluavustukset.
Yksi rohkeimmista ratkaisuista oli koko kunnan alueen vesihuollon toteuttaminen, jonka merkitys oli suuri varsinkin karjataloudelle.
Koko ajan Esko Rautiolla oli kirkkaana esillä elinkeinoelämän monipuolistaminen ja sitä kautta väestökehityksen kääntäminen positiiviseksi.
Metalliteollisuuden puolella hänellä oli kiistattomat ansiot Sermet Oy:n sijoittumisessa Kiuruvedelle. Myös sahan eri omistusjärjestelyissä hänen panostaan tarvittiin keskeisesti.
ESKO Rautiolla oli aina kyky ja halu olla kehittämässä nuorten koulutusta niin ammatti- kuin lukiokoulutuksen osalta.
Tästä olivat esimerkkinä Ylä-Savon ammattikoulun eri linjat Kiuruvedellä, samoin kuin metsäkoulun rakentaminen. Vaikka niiden ohi on aika ajanut ja rakennukset ovat uusiokäytössä, olivat ne omana aikanaan tärkeitä Kiuruveden nuorisolle.
Suuri ja rohkea päätös oli hänen valmistelemansa Hingunniemen tilan ostaminen maatalouskoulutuksen tarpeisiin. Koulutus muuttui myöhemmin hevoskoulutukseksi ja on yhtenä pysyvänä kädenjälkenä hänen toiminnastaan.
Samoin hän oli kunnanjohtajana toteuttamassa Savikon teollisuusalueen hyödyntämistä yritysten tarpeisiin.
Esko Raution valmistelemia asioita olivat tärkeät maanhankintapäätökset asuntotuotantoa varten, mm. Hovin alue, Kairikon alue ja Virranniemi, joka sitten kaavoitettiin virkistysalueeksi.
KAUPUNGINHALLINTOA johtaessaan Esko Raution toiminta oli voimakasta ja tehokasta. Kyllä Kiuruvesi näkyi ja kuului myös ulospäin.
Mieleeni on jäänyt kunnan 100-vuotisjuhlavuosi 1973, jolloin valtuusto teki periaatepäätöksen uuden kunnantalon rakentamisesta ja tämä toteutui pitkälti Esko Raution ohjauksessa ja valmistui vuonna 1984. Samoin kaikki vuonna 1973 syntyneet lapset otettiin kunnan omiksi kummilapsiksi.
Hänen keskeisiä valmistelemiaan tapahtumia olivat valtakunnalliset kotiseutupäivät, valtakunnalliset salaojapäivät, mustalaisfestivaali ja vuoden 1984 maatalousnäyttely, jossa oli yli 100 000 kävijää.
Muun muassa nämä tapahtumat vahvistivat voimakkaasti Kiuruveden myönteistä imagoa ja tunnettavuutta ulospäin.
Kyllä se oli Esko Raution esille nostama ajatus kuntamuodon muuttamisesta kaupungiksi, joka toteutui valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1993.
Esko Rautio oli myös keskeisesti mukana Kiuruvesi-lehden hallinnossa.
SOSIAALI- ja terveydenhuollon puolella hänen johdollaan toteutui terveyskeskuksen peruskorjaus 1977–78, vuodeosasto Veikkolan rakentaminen 1980-luvulla ja Virranrannan vanhustyökeskuksen toteutuminen 1990-luvun alussa.
Yksi merkittäviä hänen aikanaan toteutuneista hallinnollisista ratkaisuista oli kiinteistöosakeyhtiö Kiurunkulman perustaminen 30 vuotta sitten, jolloin yhdistettiin erillään toimineet ja vaikeuksissakin olleet vuokrataloyhtiöt yhdeksi kiinteistöyhtiöksi, joka takasi hallitun vuokra-asuntojen tuotannon ja ylläpidon.
On tavattoman paljon asioita, joita Esko Raution johdolla toteutettiin, mutta niitä kaikkia ei ole mahdollista käydä tässä läpi.
KAUPUNGINJOHTAJANA hän kykeni luomaan harvinaiset laajat ja toimivat yhdyskuntasuhteet valtiovaltaan, maakuntaan ja poliittisiin päättäjiin, ja suhteita hän käytti Kiuruveden hyväksi.
Kyllä hän tiedosti myös kuntien välisen yhteistyön merkityksen, mutta Kiuruvesi oli Eskolle ykkösasia.
Näihin yhteiskuntasuhteisiin kuului välittömien suhteiden luominen Helsingin kaupungin johtoon.
Yhteistyö Helsingin ja Kiuruveden välillä jatkui myös hänen toimikautensa jälkeen.
Esko halusi tuntea Kiuruveden ja sen ihmiset. Muistan, kun hän ajoi polkupyörällä kaikki Kiuruveden tiet ja osin tiettömätkin alueet ja pysähtyi juttelemaan ihmisten kanssa, olipa sitten kyseessä talo tai mökki.
Ihmisenä Esko oli helposti lähestyttävä, avoin ja huumorintajuinen. Hänen työtään läheltä seuranneena sanon, että hänellä oli myös johtajuus hallussaan ja ennen kaikkea asiantuntemus ja asioiden hallinta.
ESKO Rautio jäi eläkkeelle vuonna 1995. Ansioistaan hänelle myönnettiin kunnallisneuvoksen arvonimi vuonna 1989 ja muun muassa Suomen Kuntaliiton kultainen kunniamerkki.
Eläkkeelle jäätyään hän seurasi aktiivisesti elämää Kiuruvedellä, otti kantaa niin kaupungin kuin oman puolueensa keskustan asioihin ja oli keskeisesti mukana muun muassa Eläkeliiton toiminnassa.
Itse tapasin Eskon viimeksi Eläkeliiton iltatorilla, jolloin hän aidon iloisesti esitteli hankkimaansa sähköskootteria, jolla hän oli juuri ajanut muun muassa Luupuvedellä.
ESKOLLA oli vuosikymmenet rinnallaan ja tukenaan Toini-puoliso ja lapset Arja, Arto ja Markku, jotka varmaan kipeimmin kokevat puolison ja isän poismenon.
Kyllä perhe oli Eskolle viitekehyksistä tärkein. Tämän vaistosin monta kertaa hänen kanssaan keskustellessamme.
Voimia ja myötäelämistä teille, Eskon läheiset. Meillä kaikilla on hyvin lämpimät muistot Eskosta ja hänen elämästään ja työstään täällä Kiuruvedellä.
Jouko Tenhunen
kunnallisneuvos
