LIIKUNTAPÄIVÄN ja kodin- ja koulunpäivään yhdistettiin valmiusharjoitus muonitus- ja kenttäkeittiöhengessä.

LAKISÄÄTEISIÄ valmiusharjoituksia miettiessään kaupungin ruokapalvelupäällikkö Helena Laitinen sai oivalluksen järjestää harjoituksen valmiin tapahtuman yhteyteen. Lauantaiksi määritelty koulupäivä Kuorevirran liikunta-alueella sopi kokeilulle hienosti. Kiuruveden kaupungin ruokapalvelu oli valmistautunut muonitsemaan noin 1000 koululaista ja opettajaa kenttäkeittiöolosuhteissa.
– Eräänä yönä toukokuusssa sain idean järjestää valmiusharjoitukset liikuntapäivän yhteyteen. Otin heti aamulla yhteyttä sivistystoimen vastaava Minna Liljaan, keskuskeittiön esimiehiin Enni Erholtziin ja Riitta Koivunurmeen, jotka puolsivat asiaa. Kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka piti ehdotusta loistavana ja siitä se sitten lähti, kertoo harjoitusten muonituspäällikkö Helena Laitinen.
Harjoituksen organisointiin oli käytetty aikaa noin viikon työpanos. Henkilöstöä koulutettiin, ryhmät luotiin ja ruokailu suunniteltiin huolellisesti.
– Kellään ei ollut kokemusta kenttäkeittiön rakentamisesta tai siinä ruuan valmistuksesta. Kiuruveden alueelta löytyi kaikkiaan kolme isoa, M/29-kenttäkeitintä ja kaksi pientä ns. Teuva-keitintä. Harjoituksessa iso soppatykki oli Risto Juntuselta ja kaksi pienempää keitintä Jouni Vitriltä. Suunnittelupalavereihin ja koulutukseen osallistuivat myös Martat, maa- ja kotitalousnaiset ja reserviläisjärjestöt, kommentoi Helena Laitinen
Harjoituksessa olivat mukana kaikki esimiehet, osa keskuskeittiön muonitusryhmiin kuuluvasta henkilöstöstä ja koko kouluruokahenkilöstö.
Näin muonitusryhmiin saadaan osaaminen kenttäolosuhteissa toimimista varten sekä siihen, että kriisitilanteen ruuanvalmistus voidaan hoitaa keskuskeittiössä normaalin tuotannon ohella. Kaikille ryhmille on osoitettu vastuuhenkilö ja jokaisella ryhmän jäsenellä on omat tehtävänsä.
– Todettiin, että koulujen henkilöstö on nopeimmin irrotettavissa maastoon. Riippuen ajasta ja paikasta kuntalaisille on ruoka tarjolla kahdesta tunnista alle vuorokauteen. Aluksi valmistetaan puuroja, kunnes muita raaka-aineita on saatavilla, jatkaa Helena Laitinen

LIIKUNTAPÄIVÄN ja kodin ja koulunpäivä ruuaksi oli valikoitunut hernekeiton sijaan lihakeitto. Lihakeitto oli valmistettu samoin raaka-ainein kuin kouluruokailussakin.
– Aloitimme aamulla kello 6. Kenttäkeittiöiden lämmittäminen puulla alkoi seitsemän aikaan. Teimme tänään lihakeiton valmiiksi kypsennetystä lihasta, koska ruokailut alkavat jo kello 10. Mitään sen suurempaa huomioitavaa näin valmistetulla kuin keittiössä valmistetulla ruualla ei ole. Yksi pesällinen poltetaan ensin ja sen jälkeen pidetään vain tulta. Glyserolivaippa varaa lämmön, kertoo muonitusvastaava Enni Erholtz.

VASTAAVANLAISTEN valmiusharjoitusten järjestämisestä ei aikaisempaa kokemusta ollut paikalle saapuneella Muinikkalla, hän iloitsi hyvästä säästä, onnistuneista harjoituksista ja suolanmaistajan roolista.
– Ei tule heti mieleen vastaavia valmiusharjoituksia. Harjoitushan on varautumista esimerkiksi suuren tulipalon tai vastaavan kriisitilanteen varalle. Todella hyvä harjoitus, kommentoi kaupunginjohtaja.
– Vastaavanlaisia kuntien järjestämiä harjoituksia en netistä löytänyt. Ainoastaan SPR:n järjestämiä, jatkaa valmiusharjoitukset ideoinut Laitinen.

OPETTAJA Mira Kuronen opettaa Nivan koulun 3 A -luokkaa ja osallistui oppilaidensa kanssa liikuntapäivään ja kodin- ja koulunpäivään. Valmiusharjoitukset eivät olleet saaneet luokkaopetuksessa suurta merkitystä.
– Olemme enemmän harjoitelleet urheilupäivän lajeja, joihin kuului 60 metrin juoksu, pituushyppy tai viisiloikka, keihään heitto tai turpakeihäs ja ruokailun jälkeen, kun ruoka laskeutunut, maastojuoksu. Ohimennen olemme puhuneet valmiusharjoituksista. Joissakin luokissa on voitu puhua enemmänkin, kommentoi Mira Kuronen.