KIURUVEDEN KAUPUNKI järjesti kuntalaisille viime viikon torstaina kuntastrategiaillan. Illassa nousi esille huoli tulevaisuuden hoitopaikoista vanhuksille, Enska-akuuttivastaanoton säilymisestä ja lapsiperheille tärkeistä neuvolapalveluista. Aune Kärkkäinen kysyi kaupunginjohdolta, että eihän hänen tarvitse lähteä miehensä kanssa Kiuruvedeltä hoitoon muualle, jos tulee sellainen tilanne.
Matti Heinonen on asunut palvelukeskus Virranrannassa vuoden alusta saakka. Hänelle oli tärkeintä päästä hoitoon kotikylälle, jonne läheisten on helppo tulla vierailemaan. Heinonen kokee olevansa hyvissä käsissä tehostetun palveluasumisen yksikössä Virranrannan Jokirannassa, jossa hoito on ympärivuorokautista.
KAUPUNKISTRATEGIAN suunnitteluillassa nousi esille huoli tulevaisuudesta. Vanhukset kysyivät pääsevätkö he laitoshoitoon Kiuruvedelle? Lapsiperheet kokivat tärkeäksi Enska-akuuttivastaanoton ja neuvolapalveluiden säilymisen kotikaupungissa. suunnitteluilta oli avoin kaikelle kansalle, silti valtuustosalissa oli vain kourallinen ihmisiä, joista osa päättäjiä. Illan teemana oli: Millaisella Kiuruvedellä sinä haluaisit asua vuonna 2025? Kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka esitteli asukaskyselyn tuloksia, johon vastasi yhteensä 188 henkilöä.
– Itsenäisen kunnan kannalla on selkeä enemmistö. Enska-akuuttivastaanoton puolestakin liputetaan. Kaupungin toivottiin erityisesti vaalivan toisen asteen koulutusta, maito- ja lihatuotantoa sekä liikuntapalveluita. Heti näiden jälkeen toivottiin kaupungin velkaantumisen välttämistä, kertoi Muiniekka.
TULEVAISUUS herätti huolta tapahtumaan osallistuneissa ikäihmisissä. 86-vuotias Martti Multala toivoi, että vanhukset pääsisivät jatkossakin hoitoon kotikaupungissaan.
– Laitoksiin ja kotihoitoon pitäisi saada lisää hoitajia. Kiuruvedelle tarvittaisiin muutenkin lisää työpaikkoja. Suurempi teollisuushan niitä toisi, pohti Multala.
Multala toivoi, että vuonna 2025 hän asuisi vielä kotona.
– Jos ei kotona asuminen onnistu, niin sitten mieluummin olisin kodinomaisessa hoitolaitoksessa. Vielä olen ihan kohtuullisessa kunnossa, tulihan noita viikateniiton MM-mitaleitakin tänä vuonna kolme kappaletta, teräsvaari kertoi.
78-vuotias Aune Kärkkäinen ja 80-vuotias Viljo Kärkkäinen ovat toistensa tuki ja turva.
– Kuka meistä pitää huolta? Meillä ei ole lapsia, meillä on toisemme. Sitten kun aika tulee, tykättäisiin yhdessä mennä palvelutaloon. Semmoiseen paikkaan, jossa huolehdittaisiin, mutta olisi myös omatoimista, Kärkkäiset pohtivat.
Aune Kärkkäinen kysyi vielä kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekalta, että eihän heidän tarvitse lähteä Kiuruvedeltä hoitoon muualle?
Marika Lasanen ja Anu Tero toivat esille lapsiperheiden asiaa. Tero toimii Mannerheimin lastensuojeluliiton Kiuruveden yhdistyksen puheenjohtajana. Lasanen on mukana MLL:n toiminnassa ja yrittäjänä yksityisessä Maalaiskaupungin päiväkoti Päivänkakkarassa.
– Kolmannen sektorin tekemä vapaaehtoistyö tuottaa tärkeitä palveluita ja luo yhteisöllisyyttä. Ihmiset tarvitsevat sirkushuveja ja lääkettä yksinäisyyteen. Kaupungilla ei ole nyt yhteistä järjestötilaa, joka tavoittaisi kaikenikäisiä. Olisiko jossain olemassa tila järjestöjen käyttöön, joka sopisi yhteiseksi ”olohuoneeksi”, Tero ja Lasanen kysyivät jättäessään aloitteen järjestöjen yhteistiloista.
Lasanen muistelee kuinka 80-90-luvuilla Kiuruvedellä oli aktiivinen vire.
– Nyt vaikuttaisi, että lähdetään uuteen nousuun. Näyttää, että aika olisi kypsä yhteisille harrastetiloille. Tartuttaisiin tähän liekkiin ja puhallettaisiin eloon tekemisen meininki, Lasanen kannusti.
Illan aikana keskusteltiin myös kaupungin mahdollisuuksista kartoittaa järjestöjen osaamista. Tarpeen tullen olisi helppo kääntyä sellaisen järjestön puoleen, jota tarvitsee.
– Voisiko kaupunki esimerkiksi ulkoistaa virikepalveluiden tuottamisen kolmannelle sektorille, Lasanen ja Tero kysyivät.
KESKUSTELUISSA nousi esille huoli omaishoitajien jaksamisesta ja kotisairaanhoidon saatavuudesta. Yksi tapahtumaan osallistuneista kertoi joutuneensa hoitamaan puolisoaan hänen kotiuduttua sairaalasta. Sairaalahoidon jälkeen hoito jatkui kotona annettavilla lääkepistoksilla. Kotisairaanhoitoa ei nähty tarpeelliseksi ja omainen joutui pakon edessä pistämään läheistään.
– Jos hoidontarve on arvioitu noin, pidän tätä virheenä, pahoitteli Muiniekka.
Marika Lasanen joutui pohtimaan ryhtyykö omaishoitajaksi isälleen.
– En ryhtynyt, koska koin etten kykene siihen. Uskon, että Sotelle se olisi ollut ok. Mielestäni pitäisi aina pohtia, millainen taakka on järkevä asettaa kenenkin harteille, Lasanen sanoi.
MILLAISELLA Kiuruvedellä Lasanen ja Tero haluaisivat asua tulevaisuudessa?
– Aktiivisella ja vireällä. Moni ei tiedä, kuinka edullisesti täällä voi asua. Maalaiskaupunki on tosi turvallinen kasvuympäristö lapsille, Lasanen pohti.
– Jos ei itsenäisellä, niin virkeällä. Jos tänne mielitään lapsiperheitä, on ehdotonta, että paikkakunnalta löytyvät lääkäri, neuvola ja hammaslääkäri, Tero sanoi.
Millaisella Kiuruvedellä sinä haluaisit asua vuonna 2025? Kerro se meille, julkaisemme osan kirjoituksista Kiuruvesi-lehdessä. Voit lähettää tekstisi sähköpostitse: toimitus@kiuruvesilehti.fi tai postissa: Kiuruvesi-lehti, Hovinpelto 3, 74700 Kiuruvesi.
