Havuseppeleet sankarihaudoille
NYT on kaikilla kiuruvetisillä yhdistyksillä, järjestöillä ja yksittäisillä ihmisillä, mahdolliosuus osallistua sankarivainajiemme muistamiseen, kun Kiuruvedelläkin järjestetään havuseppeletalkoot.Havuseppeleet lasketaan sankarivainajien haudoille Suomen 100-vuotisitsenäisyyspäivänä 6.12. Näin toimitaan eri puolilla Suomea.
Kiuruvedellä havuseppeleitä tarvitaan 463, Kiuruveden sankarihautausmaahan on haudattu 454 sankarivainajaa, 9 sankarivainajaa on haudattu muualle. Jos kukin talkoolainen tekee yhden havuseppeleen, tarvitaan talkoisiin 463 ihmistä, laskee Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Laulumaan yrittäjä Anne Härkönen.
Havuseppeletalkoot järjestetään Kiuruveden Urheilijoiden tiloissa, Peltohovin kiinteistössä, Asematie varressa 21.11.–23.11. kello 9–15 ja 27.11.–30.11. kello 9–15. Tuolloin kuka tahansa voi siis tulla tekemään yhden tai useampia havuseppeleitä. Jos jokin porukka haluaa tulla tekemään havuseppeleitä illalla, sekin onnistuu, kun ottaa yhteyttä Eila Laukkaseen tai Anne Härköseen.
Havut talkoopaikalle toimittaa Kiuruveden Urheilijat ja havut lahjoittaa Kiuruveden seurakunta omilta mailtaan. Havuseppeleen tekemisessä opastaa Eila Laukkanen, lisäksi tarpeen mukaan ohjeistamassa on muitakin seppeleenteon taitavia.
Havuseppeleeseen tulee pohjalle taipuisa havunrunko-oksa, johon pieniä havunoksia kiinnitetään rautalangalla. Havuseppeleestä ei tarvitse tehdä kovin tukevaa, koska se tulee haudan päälle lappeelleen ja kranssin keskelle laitetaan seurakunnan lahjoittama kynttilä.
Partiolaiset laskevat seppeleet ja sytyttävät kynttilät sankarihautausmaalle itsenäisyyspäivänä noin kello 14. Partiolaisia on 12 sekä apuna heidän ystäviään ja perheenjäseniään. Sytyttäminen kestää noin 1,5 tuntia. Perinteinen partiolaisten soihtukulkue lähtee Yläkoulusta kello 18, kulkueessa on nyt mukana kaksi suomenhevosta, sillä tänä vuonna vietetään suomenhevosen 110-vuotisjuhlaa, hevoset osallistuivat myös viime sotiimme.
SANKARIHAUTA-ALUE on Kiuruvedellä vuonna 1937 palaneen kirkon kivijalan sisässä. Hautausmaan reunalta kohoaa kookas risti, joka on samalla kirkon muistomerkki. Ristin kivijalassa on teksti: ”Tällä pyhällä paikalla seisoi Kiuruveden ensimmäinen kirkko 1765–1852 ja toinen kirkko 1852–1937”. Kivijalan toisella puolella on teksti: ”Isänmaan puolesta 1939–1940 ja 1941–1944.” Suomen itsenäisyyden ajan sankarihautoja ovat sisällissodan (1918) molempien osapuolten kaatuneiden, teloitettujen ja vankileireillä kuolleiden haudat sekä talvi-, jatko- ja Lapin sodan (1939–1945) vuoksi kuolleiden haudat.
