ALUEHOITAJA Leena Qvickin vastaanottohuone on suuri ja valoisa. Uutta on muun muassa tutkimusvalo, joka auttaa tarkan työn tekemisessä, muun muassa haavojen hoidossa.
ALUEHOITAJAN huone on yksi peruskorjattu tila Kiuruveden terveyskeskuksessa. Terveyskeskuksessa tehtiin vuoden ajan monenlaisia muutostöitä, pientä pintakorjausta ja suurempia rakenteellisia muutoksia.
Nyt remontti on valmis ja kiuruvetiset pääsevät tutustumaan valkaistuun ja moderniin hoitolaitokseen perjantaina 24. päivänä marraskuuta. Ovet ovat avoinna kello 10-14. Tarjolla on kahvia ja esillä on Kiuruveden sairaalassa 1950-luvulla käytettyjä esineitä ja tavaroita, muun muassa vanha kastemalja ja kastemekko, jossa suoritettiin hätäkaste, kun Kiuruveden sairaalassa vielä synnytettiin.
REMONTISSA suurin muutos on röntgenin ja laboratorion sijoittaminen entisiin päivystyksen tiloihin ja vastaavasti Enskan (ensikäynti ilman ajanvarausta) siirto laboratorion paikalle. Nyt Enskaan tulevat flunssapotilaat eivät tartuta laboratoriossa tai röntgenissä kävijöitä.
– Myös henkilökuntaa voidaan käyttää sujuvammin, kun lääkäreiden vastaanottotilat ja Enska ovat vierekkäin. Ja asiakkaille on kätevämpää, että labra ja röntgen ovat rinnan, avovastaanottopalveluiden päällikkö Sirpa Marjoniemi Ylä-Savon Sote -kuntayhtymästä sanoo.
Marjoniemi ja vastaanottojen esimies Leena Keinänen kiittelevät, että remontissa työntekijöiden toiveet on otettu huomioon. Positiivista on myös se, että remontti valmistui pari kuukautta etuajassa.
Remontissa ei paljastunut sen suurempia yllätyksiä kuin että putkiremontti piti tehdä laajemmin kuin etukäteen arvioitiin. 1950-luvulta peräisin olevat rautaputket olivat tulleet tiensä päähän.
– Alakerrassahan meillä oli sisäilmaongelmia Ankkurin tiloissa, nyt alakerta on varasto- ja säilytystilana ja aikuispsykiatrian poliklinikka on toisessa kerroksessa, entisissä hallinnon tiloissa. Yläkerran kokoustilaa pienennettiin nykyisiä tarpeita vastaavaksi ja saatiin yksi vastaanottohuone lisää, Marjoniemi esittelee.
Neuvola on entisissä tiloissaan, mutta sielläkin pintoja ehostettiin ja muutettiin joitakin seiniä.
Remontissa niin asiakkaiden kuin henkilökunnankin turvallisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota, henkilökunnan huoneissa on nyt pako-ovet ja ihmiset ja tavarat liikkuvat eri ovista.
Voi sanoa, että uudistuneessa terveyskeskuksessa kaikki pinnat on pantu uusiksi: on maalattu, tehty tehosteraitoja, uusittu lattiamattoja ja, ikkunoita sekä valoja ja sähköistystä. Kalusteita on modernisoitu. Myös viemäröintiä ja piha-aluetta on entrattu.
– Vastaanottohuoneet ovat nyt asianmukaiset, puhtaat ja valoisat, mikä vaikuttaa hoitotyöhön. Myös se on hyvä, että lääkäreiden ja hoitajien työtilat ovat vierekkäin. Konsultaatiomahdollisuus on näin lähellä. Yksityisyyden suojakin on huomioitu desibeliovilla ja asiakkaiden istumapaikkojen sijoittelussa, naiset kertovat.
Marjoniemen ja Keinäsen mielestä terveyskeskus on nyt toimiva, vaikka perusta on 1950-luvun rakennuksessa. Plussaa on, että vastaanottohuoneet ovat tilavia. Uudisrakennuksessa lääkäreiden ja hoitajien huoneet olisivat paljon pienempiä.
Terveyskeskuksen remontti on tullut maksamaan noin 1,4 miljoonaa euroa. Viime vuonna 550 000 euroa ja tänä vuonna 838 000 euroa, lisäksi päälle tulevat suunnittelu- ja muut kuntokartoitustutkimukset noin 100 000 euroa.
Terveyskeskuksessa on tehty mittavia korjauksia pitkin matkaa. Vuonna 2014 uusittiin keittiö, katto ilmanvaihtojärjestelmineen viime vuonna, Veikkola peruskorjattiin vuonna 2009 ja vuodeosasto 2010.
– Tätä viimeistä remonttia odotettiin pitkään ja nyt se on valmis, iloitsevat Marjoniemi ja Keinänen.
Ensimmäiset suunnitelmat vastaanottotilojen remontista tehtiin 2010 alkupuolella. Sen jälkeen suunnitelmat ovat muuttuneet, sillä toiminnotkin ovat muuttuneet. Suurin muutos oli päivystyksen loppuminen vuonna 2015.
Ensi vuonna käynnistyy vanhuspalvelukeskus Virranrannan remontti, joka on kolmivuotinen projekti.
– On hyvä, että Virranrannasta päästään terveyskeskuksen vuodeosastolle väistötiloihin remontin ajaksi. Omaisillekaan ei tule pitkä matka, kiittelee kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka.
Muiniekan mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon käyttämien kiinteistöjen korjaamisella halutaan varmistaa, että tiloille saadaan pitkät vuokrasopimukset maakuntahallinnon astuessa voimaan 2020.
– On tihkunut tietoa, että huonokuntoisiin kiinteistöihin ei maakunnallinen tilapalvelu välttämättä solmi pitkää vuokrasuhdetta. Huolenaiheena on, jäävätkö sotekiinteistöt, joissa ei ole toimintaa, kuntien käsiin, meillä ei ole sellainen näköpiirissä, Muiniekka sanoo.
Marjoniemi ja Keinänen kiittelevät, että kaupunki panostaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.
