PIELAVETISEN Paula Toivaisen suunnittelema ja neuloma myssy voitti Kiuruveden käsityökeskuksen ja Taito Ylä-Savon Suomi100-päähinekilpailun.
SUOMI100-MYSSY on monikäyttöinen. Olitpa lapsi tai aikuinen, mummu tai ukki voit pukea pielavetisen Paula Toivaisen (kuvassa) suunnitteleman myssyn päähäsi. Korviakin se lämmittää ja vaikket olisi neulonut sen satoja villasukkia, voit neuloa oman sinivalkoisen myssysi. Jos sinivalkoinen väri ei ole juttusi, tee piposi vaikka mustasta ja pinkistä langasta.
Toivaisen suunnittelema ja neuloma sinivalkoinen Suomi-myssy voitti Kiuruveden käsityökeskuksen ja Taito Ylä-Savon järjestämän päähinekilpailun.
– Voitto oli kiva yllätys. Tein pipon jo elokuussa. Lähdin suunnittelemaan sellaista mallia, johon on helppo tarttua. Pipon voi pukea monella tapaa päähänsä, jättää vaikka tonttumaisesti pitkulaiseksi, kertoo Toivainen.
Kilpailussa etsittiin satavuotiaan Suomen kunniaksi päähinettä, joka on esteettinen, käytännöllinen ja omaleimainen.
– Voittajamyssy tuntuu miellyttävälle päässä, se ei purista ja korvatkin se suojaa talvipakkasessa. Tupsu on mukava lisä hatussa ja myssyn malli on hauska. Tekniikkakin on helppo, joten moni voi tämän neuloa, kertoo raadissa mukana ollut Pirkko Jaakola-Juntunen sovittaessaan myssyä päähänsä.
Toivainen jäi eläkkeelle Pielaveden käsityökeskuksesta viime vuonna. Käsitöiden parissa hän työskenteli 42 vuotta. Hän on suunnitellut ja tehnyt tekstiilejä julkisiin tiloihin. Suurin Toivaisen suunnittelema kokonaisuus ovat Maaningan seurakunnassa liturgiset tekstiilit.
– En ole mikään pipomaakari. Enemmän tykkään suunnitella ja tehdä erilaisia tekstiilejä. Eläkkeellä ollessa on aikaa ja vapautta luovuuteen ja yksilöllisten tuotteiden työstämiseen. Olen suunnitellut ja tehnyt esimerkiksi Kukkokäkösen ja Liekkutyynyt, joihin minua inspiroi äitini karjalaiset sukujuuret, Toivainen kertoo.
KILPAILUSSA toiseksi sijoittui haminalaisen Heidi Porkan huovuttama hattu, joka on kuin taideteos.
– Sinivalkoinen hattu on taidonnäyte, mutta vaikeampi toteuttaa, jos ei osaa huovutustekniikkaa näin taitavasti. Heidin päähine on tällainen hienosteluhattu, jonka yksityiskohdatkin on mietitty viimeisen päälle, kertoo raadin jäsen ja käsityökeskuksen vastaava neuvoja Helena Turunen.
Kolmanneksi sijoittui kajaanilaisen Marjut Blombergin Suomi100-hattu, joka on neulottu taidokkaasti. Hatussa on käytetty erikoisempia neulontatekniikoita, kuten palmikkoneuletta. Suomen liput ja sinivalkoinen väri tukevat täydellisesti Suomi-teemaa.
Kilpailuun osallistuivat myös Jere Juntusen Hattu Suomelle, Sisko Risteelän Helminen ja Sini Juntusen Ruska.
Jere Juntusen silinterihatussa on käytetty 3D-tulostimella tulostettuja osia sekä kierrätyshuopaa. Hattu on kuin veistos. Sisko Risteelän neulotussa pipossa on koristeena valkoisia helmiä. Sini Juntusen pipossa toistuvat ruskan ja revontulien värit.
– Tuntuu, että neulominen on todella suosittua nykyään. Esimerkiksi sukkien neulominen on pinnalla. Netti on pullollaan ideoita ja ryhmiä, jotka keskittyvät neulomiseen. Nuoret kuvaavat käsitöitään ja jakavat sosiaalisessa mediassa. Netissä ideoita on helppo vaihtaa ja apuakin sieltä saa. Toivottavasti voittajamyssy innostaisi ihmisiä neulomaan entistä enemmän, sanoo Helena Turunen.
VOITTAJAMYSSY ja muut päähineet ovat esillä kirjaston aulassa joulukuun ajan. Näyttelyssä on esillä myös Kiuruvesi-matto ja muita sinivalkoisia käsitöitä.
