KIURUVETINEN suomenajokoira Puistolan Pele, kuusi vuotta, on maailmanmestari jäniksenajossa. Rauhallinen, kiltti ja sinnikäs uroskoira voitti kansainvälisen rodunmestaruuden Torniossa pari viikkoa sitten 96,75 pisteellä. SM-pronssi irtosi Isokyrössä 12.11. tuloksella 112,37 pistettä.
PUISTOLAN Pelen omistaja Ahti Saastamoinen on syystäkin ylpeä ”huippu-urheilijastaan”, sillä Kiuruvedelle suomenajokoirien maailmanmestaruutta ei ole aikaisemmin tullut. SM-kisoihin on vajaan 40 vuoden aikana yltänyt kaksi koiraa. Pohjois-Savossa maailmanmestaruuden on voittanut kaksi koiraa. Ei siis ihme, että nyt kiuruvetinen Pele-koira on kaikkien huulilla.
– Puistolan Pele on Suomen menestynein koira, hehkuttaa Saastamoinen.
PELE nousi koiraharrastajien tietoisuuteen jo siinä vaiheessa, kun se syksyllä voitti Itä-Suomen mestaruuden. Saastamoisen puhelin alkoi soida ja koiraharrastajat tiedustelivat, olisiko Pelestä mahdollista saada jälkeläisiä. Norjalaiset puolestaan olisivat halunneet ostaa koko koiran hirmuisella summalla.
– Sanoin, että en myy mistään rahasta. Meillä ajatuksetkin Pelen kanssa käyvät yhteen. Tuomaritkin ihmettelivät sitä, kuinka hyvin Pele ymmärtää puhetta. Sanoin, että suomenkielen lisäksi se hallitsee norjaa ja ruotsia.
PUISTOLAN Pele istuu rauhallisesti omistajansa Ahti Saastamoisen vieressä ja kuuntelee keskustelua tarkkaavaisesti voittajan viitta harteillaan. Saastamoinen kehuu koiraansa. Pele ei säiky, ei pelkää, käyttäytyy hyvin, kestää pitkiä reissumatkoja, vieraita olosuhteita ja vieraita ihmisiä.
– Se koira, joka hermoilee, menettää pelin, kiteyttää Saastamoinen.
SAASTAMOINEN osti Pelen kahden kuukauden ikäisenä Alpo Kanasen Puistolan kennelistä, Rytkyn Salmenkylästä. Pelen isä, Mannikarin Kusti, on pärjännyt hyvin ajokokeissa ja äiti, Kellolan Lyyli, on synnyttänyt hyviä pentuja. Pele on Kustin ja Lyylin vuoden 2011 pentueesta, jossa oli neljä urosta ja neljä naarasta. Kaikki muut pennut myytiin, Pele jäi viimeiseksi.
– Minä otin ja otan yleensä viimeisen ja se on yleensä paras pentu. Se on pistämätön taktiikka, Saastamoinen naureskelee.
KOIRAHARRASTUKSEN Ahti Saastamoinen aloitti vuonna 1989. Hänellä on ollut tähän mennessä viisi koiraa. Kaikki koirat ovat olleet käyttövalioita, Peleä edeltänyt Kusti-koira oli tähtivalio. Pelestä Saastamoinen aikoo tehdä myös tähtivalion. Tähtivalio on ensin ajanut käyttövalion, jonka jälkeen sen pitää ajaa kaksi eri kertaa peräkkäisinä päivinä ykköspalkinto, eli yhteensä neljä lisäykköstä.
Puistolan Pelen Saastamoinen vei ensi kerran ajokokeeseen puolitoistavuotiaana. Se sai heti 93 pisteen tuloksen, joka ylittää 18 pisteellä vaadittavan alarajan.
– Sen jälkeen tuli parempia ja huonompia tuloksia. Vuoden 2015 ja 2016 syksyinä ei kilpailtu ollenkaan. Viime syksynä koira oli yhtä hyvässä kunnossa kuin nyt, mutta se loukkasi metsässä silmänsä. Kilpailut jäivät siihen. Itse olisin ollut kunnossa, mutta edellisenä syksynä en itse kyennyt viemään koiraa metsälle lonkkaleikkauksen takia. Nyt tänä syksynä treenit menivät nappiin, kunto kohosi, kisoissa tulokset olivat parempia kuin treeneissä.
MIKÄ on Saastamoisen ja Pelen salaisuus?
– Hyvät geenit ja oikea treeni. Lahjattomasta koirasta ei saa mestaria. Pele on hyvänokkainen, pienikokoisena kestävä, älykäs ajuri, Saastamoinen kiteyttää.
Saastamoinen vertaa koiraansa huippu-urheilijaan. Sen pitää saada sopivasti treeniä ja sopivasti lepoa.
– Koira on pidettävä ympäri vuoden kohtuullisessa kunnossa. Kesällä sitä ei saa päästää lihomaan, sillä kun treenaaminen elokuun 20. päivänä käynnistyy, on liian myöhäistä nostaa lihava koira huippukuntoon.
Saastamoinen aloittaa syksyllä koiransa treenaamisen pikkuhiljaa. Hän laskee Pelen vaikeisiin paikkoihin, kynnöksille ja pikkuteille. Koemaastot ovat yleensä helpompia. Siksi Pele ajaa kokeissa paremmin kuin harjoituksissa.
Kesällä Pele syö kevyempää ruokaa, syksyllä kotiruokaa lihalla ja kalalla höystettynä. Nappuloita jonkin verran vitamiinien takia.
Sitä, että Pele on nyt maailmanmestari, on edeltänyt hirmuisen monta ajokoetta ja karsintaa. Kymmeniä, ellei satoja kilpakumppaneita on jäänyt taakse.
– Siinä vaiheessa, kun voitimme Itä-Suomen mestaruuden, tuntui jo kuin olisi olympialaisiin päästy. Puhumattakaan tästä maailmanmestaruudesta.
Ahti Saastamoinen arvelee, että hänen taitonsa ajokoiran treenaajana periytyy hänen isältään. Saastamoisella oli lapsuudenkodissaan Koivujärvellä aina koiria. Ja nimenomaan ajokoiria.
– Tykkään ajokoirasta, se on uskollinen ystävä. Voin pitää ajokoiraa keskellä kaupunkia, sillä se ei hauku tarhassa. Ja siistikin se on, yöllä tulee herättämään, pyytää laskemaan ulos pissille. Mutta se onkin maailmanmestari. Kyllä se tietää olevansa paras! kehuu Saastamoinen Peleään.
