AKTIIVIMALLI on herättänyt enemmän kysymyksiä sen toimivuudesta kuin näkymiä paremmasta työllisyystilanteesta valtakunnassa. Kiuruvedellä aktiivimallin käytäntö tulee tarkentumaan vasta maaliskuun jälkeen.
LAKI työttömyysturvan aktiivimallista tuli voimaan 1. tammikuuta. Lain vaikutuksista ei ole vielä selkeää kuvaa, sillä ensimmäinen 65 päivän mittainen tarkastelujakso on vasta aluillaan.
– Meillä ei vielä ole konkreettista kokemusta siitä, miten laki tulee vaikuttamaan. Olemme saaneet ainoastaan ohjeet KELAlta. Lain käytännön vaikutukset tulevat näkyviin vasta maalis-huhtikuun aikana, kertoo Tartu työhön -hankkeen projektipäällikkö Kari Saastamoinen.
Aktiivimalli koskee suurinta osaa työnhakijoista. Ulos rajautuvat ne työnhakijat, jotka saavat työkyvyttömyyden tai vamman perusteella myönnettyä etuutta, työskentelevät omais- tai perhehoitajana tai ovat hakeneet työkyvyttömyyseläkettä ja odottavat päätöstä.
– Pelkään, että malli tulee rokottamaan myös niitä pienituloisia, jotka oikeasti ovat aktiivisia työnhaun suhteen. Pienillä maaseutupaikkakunnilla ei välttämättä ole työtä, jolla he voivat osoittaa aktiivisuutensa, Saastamoinen pohtii.
Aktiivimalli tarkoittaa sitä, että työttömän työnhakijan on 65 työttömyysetuuden maksupäivän tarkastelujakson aikana täytettävä niin sanottu aktiivisuusedellytys, jotta etuutta maksetaan täysimääräisenä myös tarkastelujaksoa seuraavat 65 maksupäivää (noin kolme kuukautta). Mikäli aktiivisuusedellytys ei täyty, niin työttömyysetuus pienenee seuraavan tarkastelujakson ajaksi 4,65 prosenttia. Leikkaus vastaa yhtä korvauksetonta päivää kuukaudessa.
– Pienituloiselle yhdenkin päivän tuen menetys voi olla iso menetys. Ihmetyttää tässä mallissa se, että kyse on ennemminkin kepistä kuin porkkanasta, Saastamoinen sanoo.
Työttömyysetuus pienenee aktiivisuusyrityksistä huolimatta, jos työtön työnhakija ei tarkastelujakson aikana löydä työtä tai pääse TE-toimiston palveluihin. Tällöin etuus pienenee saman 4,65 prosenttia seuraavien 65 maksupäivän, eli noin kolmen kuukauden ajaksi.
– Vuositasolla vähennys on noin 400 euroa jos työtön työnhakija ei täytä aktiivisuuden kriteerejä.
Saastamoisen mukaan uusi laki asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan asuinpaikan perusteella.
– On aivan selvää, että suuremmissa kaupungeissa ja pk-seudulla on enemmän työpaikkoja. Maaseutualueilla voi olla niin, ettei johonkin jaksoon vaan löydy työtä.
Aktiivimalliin kuuluu myös muuttovelvoite työn perässä. Saastamoinen näkee pykälän haasteellisena, sillä vaikka työtä saisikin, voivat työnteon vaatimat kustannukset nousta suuriksi.
– Voi olla, että joutuu hankkimaan toisen auton tai vuokraamaan toisen asunnon jos on esimerkiksi perheellinen ja toisella työ on kotikaupungissa.
Uuden aktiivimallin heikkous on Saastamoisen mielestä sen ei-motivoivassa puolessa.
– Mielestäni parempi malli olisi ollut vaikka 5 prosentin korotus niille, jotka osoittavat aktiivisuuden sen sijaan, että nyt rokotetaan. Ei keppiä, vaan porkkanaa.
KIURUVEDELLÄ oli joulukuun 2017 tilaston mukaan noin 460 työtöntä työnhakijaa, joista reilu 140 pitkäaikaisia.
Kiuruveden Urheilijoiden Tartu Työhön -hanke tarjoaa pidempään työttömänä olleille työttömille työnhakijoille erilaisia vaihtoehtoja päästä eroon työttömyydestä; työkokeilua, palkkatuettua työtä, edelleenohjausta ja kuntouttavaa työtoimintaa. Tartu Työhön -hanke tarjoaa myös ohjausta ja neuvontaa esim. sähköisten palveluiden hyödyntämiseen työnhaussa.
Kiuruveden Urheilijat tekee hyvää yhteistyötä Pohjois-Savon TE-toimiston, yritysten, yhdistysten, YSAOn, hankkeiden ja Kiuruveden kaupungin kanssa työttömyyden vähentämiseksi.
