Uutiset (muokattu 20.1. 18:05) Tiina Kilvensalmi

Kouluruokaan kaivataan lisää makua

YLÄKOULUN ruokalassa käy kova kuhina vaille yksitoista perjantaina. Päivittäin jakelukeittiössä ruokailee noin 330 henkilöä, joista sata on Nivan koulun oppilasta. Nivan alakoulun neljän luokan oppilaat ovat jo päättäneet ruokailunsa, kun yläkoululaiset saapuvat saliin.
Miia Marin ja Emilia Nivalainen ruokailevat yhdessä suuremmalla kaveriporukalla. Marinille on onnenpäivä, sillä tänään on tarjolla yhtä hänen lempiruuistaan, ohrapuuroa. Puuron lisukkeena on marjasoppaa, ruisleipää ja Remeskylän kinkkua. Nivalaisen suosikkiruoka on kiuruvetisten perinneruoka, mykyrokka.
Marin ja Nivalainen syövät kouluruuan joka päivä, vaikka listalla ei olisikaan oma suosikkiruoka. Marin ei välitä kalaruuista ja Nivalainen ei tykkää kanarisotosta.
Samassa pöydässä istuva Mira Manninen kertoo, että ruokasalissa on aina kova hälinä 11 aikaan. Mannisen mielestä kouluruoka on mautonta ja mausteita voisi käyttää enemmän.
Kyselyn mukaan lähes 50 prosenttia vastaajista pitää ruokaa sopivasti maustettuna ja yli 20 prosenttia kokee ruuan olevan liian vähän maustettua. Ruokapalvelupäällikkö Helena Laitinen kertoo, että maustaminen on erityisen hankalaa, sillä keskuskeittiöllä ruoka tehdään samassa padassa kaikille asiakasryhmille laitoshoidosta päiväkoteihin. Kouluilla on tarjolla mausteita, joita jokainen voi lisätä mielensä mukaan.
– Lähtevän ruuan maku, tuoksu, rakenne ja ulkonäkö arvioidaan joka kerta keskuskeittiöllä ja tulokset huomioidaan. Toimintaa siis kehitetään kaiken aikaa, Laitinen kertoo.
Marinin, Nivalaisen ja Mannisen mielestä juhla-ajat, kuten pääsiäinen ja joulu, on huomioitu mukavasti ruokalistalla.
– Pääsiäisviikolla meille on tarjolla lammasta ja mämmiä, laskiaisena syötiin lettuja ja jouluna jouluruokaa, kolmikko kiittelee.
Viereisessä pöydässä istuvat Kaisa Oinonen ja Tommi Koirikivi. Heidän pöydällään on suolapurkki.
– En ole puuroihminen, mutta kyllä tämä oli ihan hyvää. Suolaa vaan olisi saanut olla enemmän, laitettiin molemmat suolaa puuroon. Ennen ruoka oli mausteisempaa, nyt ruoka on mauttomampaa. Minulla ei ole suosikkiruokia, vaan kaikki kelpaa. Tai no kalaruuista en tykkää täällä koulussa, vaikka muuten kalasta tykkäänkin, Oinonen kertoo.
Oppilaat kertovat, että viime syksynä ruokajonot olivat pitkät. Vaikeudet johtuivat uusista ruokasalijärjestelyistä sekä ruokailuun tulemisen ajoituksesta.
– Viime syksynä ruokailu ei toiminut ollenkaan, mutta nyt asiat ovat jo paremmin ja jonoja ei kerry, Nivalainen ja Marin kertovat.

KOULURUOKAKYSELYSSÄ annettiin suurimmaksi osaksi kiitosta. Erityisesti kiitoksia lähetettiin kyläkoulujen keittäjille. Osa vastanneista kokee, että ruuan laatu on heikentynyt sen jälkeen, kun valmistus siirtyi keskuskeittiölle. Avoimen palautteen mukaan kouluruokailu on mennyt huonompaan suuntaan ja ruuassa on usein eineksen maku. Kiitosta tuli kasvisruuan tarjoamisesta kaikille.
Peruskoulujen ja lukion suosikkiruuiksi nousivat hernekeitto, mykyrokka ja maksalaatikko, mutta samat ruuat olivat myös inhokkiruokien listalla. Myöskään kalakeitosta ei pidetty. Suosikkilistalla erityisasemaan nousivat puurot, grillimakkara ja perunamuusi sekä spagetti ja jauhelihakastike.
Koululaiset kehittäisivät ruokaa monipuolisemmaksi. Jälkiruokia ja leipävaihtoehtoja toivottaisiin enemmän ja salaattien tilalla voisi olla lämpimiä kasviksia.
Vastaajista noin 40 prosenttia kävi syömässä ruokalassa joka päivä. Muutama prosentti söi koulussa pelkkää leipää tai kävi harvoin syömässä. Alle prosentti ei yleensä ota ruoka-annosta.
Kysely tehtiin viime syksynä oppilaille, opettajille ja henkilökunnalle. Vastauksia tuli yhteensä 146.

YLÄKOULUN jakelukeittiössä ruokailee päivittäin noin 330 oppilasta. Ruoka tulee keskuskeittiöltä, jossa valmistetaan päivässä noin 1700 annosta. Kouluruokakyselyn myötä kehitetään ruokailua entisestään.

VIIME vuonna kaupungin ruokatuotannossa käytettiin lähiruokaan noin 24 prosenttia elintarvikemäärärahasta ja kouluruokailussa lähiruuan käyttöaste on noin 35 prosenttia. Luomun käyttöaste on lisääntynyt, kun se nousi viime vuonna 3,4 prosenttiin edellisen vuoden 2,1 prosentista.
– Viime vuonna luomumaidolle alkoi saada korotettua EU-koulujakelutukea ja nyt meillä juodaan päiväkodeissa ja kouluilla luomumaitoa. Paikallisia elintarvikkeita tulee useilta eri toimijoilta ja lähiruokaa meille tulee useista kunnista. Lähiruuan käyttöaste on kutakuinkin samoissa lukemissa kuin ennen keskuskeittiölle keskittämistä, Laitinen kertoo.