Uutiset (muokattu 20.1. 18:05) Tiina Kilvensalmi

Niskasten tilalla vieraita Brysselistä

EU:n maatalousvaliokunta vieraili Anna-Stiina ja Matti Niskasen Kankaanpään tilalla Luupuvedellä. Vierailun aikana puhutti tilojen talousahdinko ja pohjoisen maatalouden ongelmat.

KAHDEKSAN EU-maatalousvaliokunnan jäsentä, liuta tulkkeja ja toimittajia saapui viime viikon tiistaina Luupuvedelle Anna-Stiina ja Matti Niskasen robottitilalle. 68-päinen lehmälauma ei ollut moksiskaan, kun valkoisiin suojapukuihin pukeutuneet vieraat astelivat navettaan. Lupsakka emäntä kertoi maatilansa arjesta, siitä kuinka lapset, Miia (10) ja Emmi (7), ovat innokkaita hiehojen kouluttajia ja tilan työt tehdään yhdessä isännän kanssa. Emäntä vakuutteli vieraille, että nämä lehmät eivät heistä häiriinny, sillä ne ovat tottuneet ihmisiin.
Mutta oli emännällä painavanpaakin asiaa, nimittäin maatalouden ahdinko Suomessa. Niskaset saivat ainutlaatuisen tilaisuuden kertoa EU-maatalousvaliokunnan jäsenille kasvotusten, mikä suomalaisessa maataloudessa mättää.
– Olemme kovin kaukana Brysselistä, eikä tämä kylmä pohjoinen ole mikään satumaailma maatalousyrittäjälle. Jos tukia ei tulisi, tuotanto loppuisi heti, Anna-Stiina kertoi.
Niskasten mielestä lehmä on aivan ihmeellinen eläin. Siitä saadaan maitoa, lihaa ja lannoitetta.
– EU:n on mahdollistettava tämä kiertotalous eikä esimerkiksi asettaa rajoitteita lannoitukseen, Anna-Stiina painotti.
Pohjoiset olosuhteet näkyvät viljelijöiden arjessa. Suomen lyhyempi kasvukausi mahdollistaa hyvinä kesinä kolme rehusatoa, kun esimerkiksi meppi Jan Huitema kertoi, että Alankomaissa korjataan viisikin satoa. Ensimmäistä satoa korjataan Huiteman kotimaassa parhaillaan.

TÄLLÄ hetkellä Niskaset saavat maidosta 34,5 senttiä litralta.
– Maidonhinnan lasku tarkoittaa, että meidän on juostava entistä kovempaa eikä kesäisin voi palkata työntekijää. Meidän työtunnit kasvavat, mutta tili pienenee. Minulle kaikkein tärkeintä on lehmien hyvinvointi. Se menee jopa oman hyvinvoinnin edelle, Anna-Stiina kertoo.
Valtuuskuntaa johtanut EU:n maatalousvaliokunnan puheenjohtaja, puolalainen Czesław Adam Siekierski, oli vaikuttunut näkemästään, mutta myös huolissaan maatalousyrittäjien jaksamisesta.
– Tämän vierailun jälkeen olemme entistä herkempiä teidän ongelmille. Toivon teille menestystä näissä vaikeissa olosuhteissa. Saimme täältä arvokasta tietoa, kun käsittelemme asioita EU:n tasolla, sanoi Siekierski vierailtuaan navetassa.
Siekierski kertoi Savon Sanomissa (9.5.2018), että maataloustukiin olisi tulossa ensi budjettikaudelle suurempi leikkaus kuin komissio esittää. Komission mukaan tukiin olisi tulossa noin viiden prosenttiyksikön leikkaus, kun Siekierski kertoo että leikkaus on 11 prosenttia otettaessa huomioon inflaation vaikutus.
– EU:n maataloustukiin suunniteltuja leikkauksia ei voi millään hyväksyä, kun ottaa huomioon suomalaisten tilojen kannattavuuden tällä hetkellä. Siksi töitä on tehtävä hartiavoimin, että saamme suomalaisten viljelijöiden kannalta ratkaisun, joka takaa ruuantuotannon tulevaisuudessakin koko Suomessa. Markkinat on saatava toimimaan myös reilulla tavalla, vierailua emännöinyt Euroopan parlamentin jäsen Elsi Katainen (kesk.) linjasi.
Maatalousvaliokunnan vierailu saatiin Suomeen ratkaisevalla hetkellä, sillä EU:ssa neuvotellaan parhaillaan rahoituskehyksistä sekä maatalouspolitiikan uudistuksesta.
– Maatalousvaliokunnan jäsenet saivat runsaasti eväitä Brysseliin. Meidän suomalaisten on tehtävä laajalla rintamalla töitä EU:n neuvottelupöydissä, että pystymme turvaamaan suomalaisen ruuantuotannon ja maaseudun elinvoiman, Katainen painotti.
Kolmen päivän vierailulla mepit tutustuivat suomalaiseen maa- ja metsätalouteen Pohjois-Savossa ja Kainuussa.