MAITOTILAYRITYKSET kehittävät toimintaansa ja pyrkivät kohti hiilineutraalia maitoa.
VALIORYHMÄ otti vuoden 2018 alussa käyttöön uuden maidontuotannon vastuullisuusohjelman.
– Tämä tarkoittaa sitä, että maitotilayritykset solmivat hankintaosuuskunnan kanssa tuotanto- ja laatusopimuksen, kertoo Osuuskunta ItäMaidon hallituksen jäsen Jarno Kämäräinen.
Käytännön toimenpiteitä ovat muun muassa eläinten terveydenhuoltosopimuksen solmiminen eläinlääkärin kanssa ja rekisteröityminen valtakunnalliseen nautaeläinten terveydenhuollon seurantajärjestelmään.
– Eläinlääkäri tekee vähintään kerran vuodessa terveydenhuoltokäynnin ja vasikoiden nupoutus tehdään rauhoitettuna, puudutettuna ja kivunlievitystä käyttäen. Myös sorkkien kuntoa arvioidaan säännöllisesti, Kämäräinen luettelee.
Ohjelma on otettu maitotiloilla myönteisesti vastaan ja sen piirissä on jo yli 90 prosenttia maidosta. Tavoitteena on saada kaikki tilat mukaan viimeistään vuonna 2020.
– Tuottajat ymmärtävät, että hyväkuntoinen eläin tuottaa paremmin. Lisäksi nautojen annetaan toteuttaa lajilleen ominaista käyttäytymistä, sanoo ItäMaidon hallituksen jäsen Satu Pulkka.
MAITOALAN suuri tulevaisuuden haaste on ilmastonmuutos, sillä nautojen tuottamaa metaania pidetään haitallisena. Lisäksi ne käyttävät tuotantoon paljon vettä ja syövät ihmisravinnoksi kelpaavaa soijaa.
Kämäräinen haluaa kuitenkin muistuttaa, että kasvavan ihmiskunnan ruokkimiseen tarvitaan myös viljelyolosuhteiltaan heikompia, Suomen kaltaisia maita.
– Meillä maidontuotanto perustuu nurmeen, joka menestyy viileissä sääolosuhteissamme ja varmistaa elintarvikehuollon pelkkää kasvinviljelyä tehokkaammin.
– Ja koska me ihmiset emme pysty nurmea suoraan ravintoaineena käyttämään, tarvitsemme yhteiseloa märehtivän lehmän kanssa.
Kämäräinen sanoo myös, että viimeisten 50 vuoden aikana märehtimisen yhteydessä syntyvän metaanin määrä on onnistuttu puolittamaan.
– Toki tästä huolimatta lisätoimiakin tarvitaan. Valioryhmä lanseerasi vuonna 2018 ohjelman, jonka keskeisiä toimenpiteitä ovat muun muassa peltojen hiilensidonnan edistäminen sekä toimiminen hiilinieluina nurmenviljelyä tehostavien menetelmien avulla.
– Lisäksi tavoitteena on edelleen pienentää karjan päästöjä, kierrättää karjanlannan ravinteita ja tuottaa biokaasua, Kämäräinen ja Pulkka luettelevat.
Heidän mukaansa suomalainen maito- ja nautakarjatalous pystyy olemaan ilmasto-ongelman sijaan osa sen ratkaisua. Toiveissa on, että aiheesta saataisiin lähivuosina tutkimustietoa ja faktoja.
ITÄMAIDON vastaanottama maitomäärä oli viime vuonna 518 miljoonaa litraa, josta luomumaitoa oli 13,6 miljoonaa litraa. Maidonlähettäjiä oli 1504 kappaletta ja liikevaihto 263 miljoonaa euroa.
Kiuruvedeltä maitoa lähetettiin 57 miljoonaa litraa, mikä tekee siitä Suomen toiseksi suurimman maidontuottajan heti Kuopion (68 miljoonaa litraa) jälkeen. ItäMaidon palkitsemista kiuruvetisistä arvokkaimman palkinnon sai Aittomäen tila, joka on nyt tuottanut 35 vuotta E-luokan maitoa.
Maidon tuottajahintaa jouduttiin alkuvuodesta 2018 laskemaan, mutta loppuvuonna tuottajahinta oli vakaalla pohjalla ja markkinoilla tapahtui myönteistä kehitystä.
– Erityisen yllättävää oli, että EU onnistui myymään rasvattoman maitojauheen interventiovarastonsa. Jatkossa mahdollisia ongelmia voi puolestaan koitua Britannian EU-erosta.
Maitoalan taloudellisen tilanteen parantuminen olisi tärkeää, sillä suomalainen maitotilayrittäjä saa tällä hetkellä noin viiden euron tuntipalkkaa.
