Uutiset (muokattu 20.1.2021) Jaana Selander

EU-vaali lähti verkkaisesti käyntiin

EUROOPAN PARLAMENTTI Ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä kävi Kiuruveden kaupungintalon valtuustosalissa äänensä antamassa EU-vaaleissa kuutisenkymmentä äänestäjää ruokatuntiin mennessä. Yksi heistä oli Ari Nykänen.

PIAN Ari Nykäsen jälkeen äänestämään tulivat Aino ja Olavi Lappalainen.
– EU-vaali on tärkeä vaali, kun Suomi on mukana Euroopan unionissa, ja EU vaikuttaa moneen asiaan, muun muassa maatalouspuoleen, metsätalouteen ja moneen muuhun, sanoi Olavi Lappalainen.
Lappalainen kertoi seuraavansa paljon EU-asioita.
– Verronkin nyt, kun EU on käymistilassa. Meillä on iso itänaapuri, joten toivon mukaan unionista on turvaa meille.
Lappalainen toivoisi Euroopan Unionilta yhtenäistä politiikkaa, ettei tulisi kansallisia erimielisyyksiä ”kuten nyt tahtoo olla”.
Lappalainen on äänestänyt kaikissa vaaleissa aina.
– Tällä kertaa oli helppo löytää äänestettävä. Suomalaiset mepit ovat hyvässä maineessa, vaikka ollaan pieni kansa. Suomalaisilla on hyvä koulutus ja tietoa asioista.

EUROOPAN parlamentti on yksi EU:n lainsäädäntöelimistä. EU-kansalaiset valitsevat sen jäsenet suorilla vaaleilla, jotka järjestetään joka viides vuosi. Viimeksi vaalit järjestettiin toukokuussa 2014.
Parlamentti laatii Euroopan unionin lait yhdessä ministerineuvoston kanssa. Parlamentti myös hyväksyy unionin talousarvion. Parlamentti valvoo komission ja EU:n toimielimien toimintaa. Se hyväksyy komission puheenjohtajan nimityksen ja voi erottaa koko komission. Parlamentin tehtävä on huolehtia siitä, että EU:n toimielimet toimivat demokraattisesti.
Kustakin maasta valittavien parlamentin jäsenten lukumäärä on suurin piirtein suhteutettu maan väkilukuun. Jäsenten kokonaismäärä on 751. Suomella on EU-parlamentissa 13 jäsentä, jos Britannia eroaa unionista, Suomi saa 14 meppiä. Parlamentin jäsenet muodostavat ryhmiä poliittisten näkemystensä, eivät kansallisuutensa mukaan.
Eri maiden edustajia tulee yli 165 poliittisesta puolueesta. Jotta työskentely olisi helpompaa, he yhdistyvät Euroopan parlamentissa seitsemään poliittiseen ryhmään.

ENNAKKOÄÄNESTYS päättyi eilen tiistaina 21. toukokuuta kello 18. Puoleenpäivään mennessä Kiuruvedellä oli äänensä antanut 1183 äänioikeutettua eli noin 17 prosenttia. Yhteensä kiuruvetisiä äänioikeutettuja on näissä vaaleissa 6947.
Edellisissä EU-vaaleissa vuonna 2014 ennakkoon äänesti 16,8 prosenttia. Tuolloin äänioikeutettuja oli 7432 eli 485 enemmän kuin nyt. Lopulliseksi äänestysprosentiksi muodostui varsinaisen vaalipäivän jälkeen 33,7. Vaalipäivänä äänestäneitä oli siis suurin piirtein yhtä paljon kuin ennakkoon käyneitä. Ennakkoäänestyksen suosio on ollut koko ajan kasvussa ja viimeinen päivä on ollut yleensä ennakkoäänestysajan vilkkain.
Viime EU-vaaleissa Kiuruvedeltä eniten ääniä saivat keskustan Elsi Katainen (677), keskustan Paavo Väyrynen (226) ja vasemmistoliiton Merja Kyllönen (154). Keskustan Olli Rehn sai 121 ääntä ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho 114 ääntä.
Suurin puolue oli Kiuruvedellä keskusta, sitten perussuomalaiset ja kolmantena kokoomus.
Varsinainen vaalipäivä on tänä vuonna sunnuntai 26. päivä toukokuuta.