KANSANEDUSTAJA Markku Eestilä (kok) vieraili RD Technology Center Oy:n Kiuruveden toimipisteessä maanantaina. Kansanedustajalle viestitettiin, että vaikka hitsausrobotit yleistyvät, tarvitaan hyviä hitsareita jatkossakin.
RD Group Oy:n omistamat, RD Technology Center Oy, Ratesteel Oy ja Debomix Oy, työllistävät noin 150 työntekijää Kiuruvedellä ja Vieremällä. Kiuruveden tehtaalla on heistä töissä 35 työntekijää. RDTC on erikoistunut kokoonpanoon, hitsaukseen ja tuotteiden pintakäsittelyyn. Ratesteel Oy on erikoistunut vaativien konepajatuotteiden hitsaukseen ja pintakäsittelyyn, Debomix Oy huolehtii tuotteiden koneistuksesta. Yrityksillä on yhteinen tietojärjestelmä.
RD Technology Center Oy:ssä on rekrytointikoulutuksella koulutettu yhteistyössä Ylä-Savon ammattiopiston kanssa yli 20 työntekijää.
– Koulutukset ovat onnistuneet odotuksien mukaisesti, kiteyttää RDTC:n toiminnoista vastaava tehtaanjohtaja Jarmo Repo.
Ulkomaalainen passi yritysryhmän työntekijöistä on tällä hetkellä kahdeksalla henkilöllä. Ulkomaalaiset tulevat vuokrafirman kautta, he eivät ole suoraan yrityksen palkkalistoilla.
– Tälle alueelle on saatava ulkopuolista pysyvää työvoimaa. Automaatiota lisäämällä työvoimapulaa on voitu säädellä, mutta jatkossakin tarvitaan hitsareita. Paine on syksyyn osaavista työntekijöistä. Joutunemme turvautumaan vuokrahenkilöstöön.
Metalliteollisuuden haasteena on, ettei nuoria ala kiinnosta. Vastikään RD Group Oy:n liiketoimintajohtajaksi palkattu Markku Välimäki miettii, onko syynä se, ettei ala ole mediaseksikäs. Mielikuva teollisuudesta on, että rälläkän kipinät lentävät, ”milleniumsukupolvea sellainen dramatiikka ei välttämättä kiinnosta”.
– Mielikuvaa metalliteollisuudesta pitäisi muuttaa.
Samaan ongelmaan on Kiuruveden Yrittäjien puheenjohtaja Tomi Rönkkö törmännyt kuljetuspuolella. Tekijämiehistä on pulaa.
Välimäen mukaan työnantaja on suuressa roolissa julkisuuskuvan rakentamisessa niin rekrytoitaessa kuin koko yrityksen toiminnassa.
– Kilpailu osaavasta työvoimasta on koa tällä htekellä koko maassa. Nyt on hyvän työntekijän markkinat, se pitäisi työnantajan ymmärtää.
Eestilä jatkoi, että pelkkä palkka ei enää riitä houkuttimeksi, ihmisistä on pidettävä huolta.
– Onko ihmisillä hyvä olla töissä, onko johto kiinnostunut työntekijöistään. Pelkät urheilusetelit eivät riitä, on syvällisemmin ymmärrettävä ihmisen hyvinvointia. Kun työntekijä voi hyvin, hän on helevetin hyvä työntekijä. Ihminen on keskiössä. Sama se on sotessa, kyltin vaihto ei palvelua paranna.
Samaa mieltä oli Välimäki, palkkaus on toki tärkeä osa työtä, mutta yhtä tärkeää, ellei tärkeämpää on se, miten työantaja koetaan, välitetäänkö työntekijästä.
Yritysneuvoja Tuula Parkkonen-Suhonen kertoi, että Uudellamaalla on jo tajuttu vuosia sitten, että työntekijän ja hänen perheensä hyvinvoinnista pidetään huolta, pitää olla harrastusmahdollisuuksia, perheen yhteisiä hetkiä.
– Henkilöstö on ensin, asiakas sitten. Silloin kun on hyvinvoiva henkilöstö, se näkyy heti asiakastyytyväisyydessä, kiteytti Välimäki.
Yhdessä ja erikseen todettiin myös, kuinka vaikeaa on myös, että paikallinen sopiminen toisi tiettyjä etuja.
RD Groupissa viestitettiin niin ikään Eestilälle, että kehityshankkeiden rahoitus tulisi jatkossakin varmistaa.
– Pk-sektorin toimija tarvitsee rahoitusapua. Toive eduskuntaan päin on, ettei ainakaan hankerahoitusta pitäisi huonontaa, koska hankkeet vaikuttavat edullisesti pk-yritysten kokonaisvaltaiseen kehittämiseen, puheli Välimäki.
Itse asiassa idea RDTC:n perustamisesta on rakentunut Best Network -hankkeessa mukana olleissa yrityksissä.
Eestilä myönsi, että hankerahoitus on mennyt alaspäin, kun kaikkea on leikattu. Euroopan Unionissa on kuitenkin tavoite, että tuotekehitysmäärärahoja lisätään.
Jarmo Repo kertoi, että valmisteluun käytetään ja kannattaa käyttää asiaan perehtyneitä konsultteja hyvän lopputuloksen varmistamiseksi.
ALEMMAN tieverkon kunto nousi keskusteluun puolestaan kuljetusalanyrittäjä Tomi Rönkön ja Eestilän keskustelussa, kun Rönkkö haki Eestilän Iisalmesta Kiuruvedelle toiseksi uusimmalla rekka-autollaan.
Iisalmi–Kiuruvesi -väli meni tasaisesti ja jouhevasti, mutta kaikki tiet eivät ole niin nautittavia, alempi tieverkko on maaseudulla kehnossa kunnossa, viestitti Rönkkö.
– Teiden heikkoa kuntoa ei edesauta, että tämän vuoden alusta raskaiden ajoneuvoyhdistelmien suurin sallittu pituus kasvoi 34,5 metriin ja massat ovat nousseet. Alempi tiestö on huonossa kunnossa kesällä ja talvella.
Rönköllä oli huoli myös harmaasta taloudesta, valvontaa saisi olla enemmän.
–Kuljetusalan liikevaihto on 6 miljardia, siitä verojen osuus on 2,7 miljardia, kuljetusala on huomattava tulonlähde valtiolle, kiteytti Rönkkö.
Rönkkö suosisi myös paikallista sopimista ja sitä toivovat myös monet työntekijät.
– Molemminpuolinen joustavuus edesauttaisi työllistymistä.
Tomi Rönkkö on ollut yrittäjänä vuodesta 1997. Rönköllä on neljä täysperävaunurekkaa ja 8 työntekijää. Rönkkö ajaa selluhaketta, saha- ja kappaletavaraa sekä talvella turvetta.Hänen suurimmat asiakkaansa ovat Iisalmen sahat, Lunawood, Vapo ja Kiurutimber sekä 20 pienempää yritystä. Rönkkö liikennöi akselilla Joensuu–Kalajoki, Oulu–Jyväskylä, ajot järjestetään niin, että kuljettaja pääsee yöksi kotiin.
– Meillä on pitkät asiakassuhteet, yksikään asiakas ei ole vuosien varrella tippunut, se kuvastaa toivottavasti sitä, että on onnistuttu palvelussa. Jos palvelu ei pelaa, pitkään ei tarvitse sen jälkeen näitä hommia tehdä.
Myös Eestilä kertoi huomanneensa alemman tieverkoston heikon kunnon, Eestilän mukaan tiestön korjausvelka on paljon enemmän kuin julkisuudessa esillä ollut 2,5 miljardia euroa.
– Viime vuonna perusväylienpitoon pantiin 1,4 miljardia euroa, josta tiestöön noin 700 miljoonaa euroa. Meillä kerätään paljon enemmän veroja, autovero, ajoneuvovero, polttoainevero ja arvonlisävero, kuin veroeuroja ohjataan tienpitoon. Verotus kohdistuu suhteellisesti rankemmin maaseudulle, jossa on pakko käyttää autoa ja auton pitäminen on kallista.
Eestilä jakaisi Suomen maantiet 10 eri veroluokkaan, veroaste olisi tienkäytöstä korkeampi kaupungeissa ja moottoriteillä kuin vaikkapa Kiuruveden maaseudulla, jossa autotta ei voi elää. Se olisi sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa.
Eestilän mukaan verotusta ja hintatasoa pitäisi saada alaspäin, koska Suomen kilpailukyky on korkeiden tuotantopanosten takia heikko moneen muuhun maahan verrattuna.
