Keinot työllisyyden
hoitoon on löydettävä
POLITIIKAN syksy on jälleen käynnistymässä. Vaalikevään jälkeen monet poliitikot ovat kiertäneet kenttää, viettäneet aikaa läheistensä kanssa ja levänneet. Kerätyt voimat ovatkin tarpeen, koska syksy tuo jokavuotisen budjettikäsittelyn kiireineen.
VALTIOVARAINMINISTERIÖ julkaisi oman ehdotuksensa valtion budjetiksi jo elokuussa. Ehdotusta käsitellään ensin ministeriöissä ja lopulta budjettiehdotus annetaan eduskunnalle. Eduskunnassa valtion budjetti säädetään laeiksi, jotka määrittävät miten varat jakautuvat valtion monien menokohteiden välillä.
HALLITUSOHJELMAN menolisäykset nojaavat vahvasti työllisyysasteen nostamiseen. Mikäli työllisyysaste ei nouse suunnitellusti, ei suunniteltuja menolisäyksiäkään voida tehdä.
SUOMEN talous on monien haasteiden edessä. Maailmantalouden kasvu vaimenee ja näyttää kääntyvän taantumaan. Suurvaltojen kauppapoliittinen nokittelu vaikuttaa myös Suomen vientiin ja kansallisen talous- ja kasvupolitiikan merkitys korostuu. Suhdannevaihtelu on normaalia, mutta siihen pitää vastata vastuullisella talouspolitiikalla.
KANSAINVÄLISTEN huolien lisäksi kotoperäiset ongelmat, kuten väestökehitys vaativat toimintaa. Väestökehitys, jossa ikääntyvä väestö lisää välttämättömiä hoitokuluja, mutta johon ei synny riittävästi lapsia tulevaisuuden veronmaksajiksi on kestämätön. Syntyvien ikäluokkien koot ovat pienentyneet jo muutaman vuosikymmenen. Dramaattista vähenemiskehitystä voi seurata esimerkiksi vertailemalla koulukkaiden määrää vuosien saatossa.
TYÖLLISYYSTAVOITE, 75 prosentin työllisyys vuonna 2023 ei ole helppo, mutta se on oikeilla toimilla saavutettavissa. Julkisen talouden tila näyttää heikentyvän vaalikauden alussa. Silti tavoitteena on julkisen talouden tasapaino vuonna 2023. Hallituksella ei ole työkalupakissaan sellaista vaihtoehtoa, jossa työllisyystavoite jäisi toteutumatta, mutta menojen suunnitellut lisäykset toteutuisivat.
EDELLISELLÄ vaalikaudella iloittiin 140 000 ihmisen työpaikoista, kun Sipilän hallituksen talouspoliittiset tavoitteet toteutuivat. Tällä vaalikaudella tavoitteisiin pääseminen voi olla haastavaa, koska työllisyyskehitys on hiipumassa.
TÄMÄN vuoksi onkin tärkeää, että keinot työllisyysasteen nostoon löytyvät. Tämä on Suomen julkisen talouden kannalta kohtalon kysymys, joka vaikuttaa jokaisen kansalaisen arkeen tavalla tai toisella.
HANNAKAISA HEIKKINEN
kansanedustaja
Keskustan varapuheenjohtaja