Talouden tasapainottamisen työryhmä on pyytänyt Perlaconilta laskelmat kahden kyläkoulun, Luupuveden ja Rytkyn, sekä yhden kyläkoulun, Luupuveden, malleista. Lisäksi kouluverkkoratkaisuun on otettu kuukauden lisäaika.
Näin tiedotti kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mira Kokkonen (kesk) kaupungintalon pihassa lauantaina, kun talouden tasapainottamistyöryhmälle luovutettiin 1 100 nimen Kyläkoulujen puolesta -adressi kommentteineen.
Rytkyllä asuva, monen lapsen isä, Teemu Kattainen, piti Kokkosen ilmoitusta uusista laskelmista ”pikkuisen positiivisena”.
– Onko näin, että Rytky ja Luupuvesi olisivat säilyvät koulut? En kuitenkaan halua, että miltään maaseutukylältä lähtee koulu. Hyvä, että jotain vaihtoehtoa suunnitellaan. Ei ihan tyhjää ole ollut, että on tuotu asioita esille, on saatu kylien välistä yhtenäisyyttä tässä asiassa. Toivottavasti päättäjät kuuntelevat, eikä vain piiri pieni tee päätöstä, totesi Kattainen. Hän oli tuonut kuusi lastaan adressin luovutustilaisuuteen.
Maaseutu koskettaa
Mira Kokkonen piti hankalassa ja ikävässä asiassa hyvänä sitä, että maaseudun asia koskettaa niin monia ja nousee keskusteluun.
– Päätimme eilen (perjantaina) työryhmän kokouksessa pyytää Heli Silomäeltä (Perlacon) lisälaskelmia kahden kyläkoulun, Rytky ja Luupuvesi, mallista. Sen lisäksi kuntalaisillan ja kuulemistilaisuuksien perusteella myös yhden kyläkoulun mallista ja se yksi olisi Luupuvesi.
Myös aikataulutusta päätettiin muuttaa kuntalaisilta saadun aikataulukritiikin vuoksi. Muut talouden tasapainottamistoimet käsitellään alkuperäisen aikataulun mukaan niin, että hallitus on 21.9. ja valtuusto 28.9. Kouluverkkoasia käsitellään erikseen niin, että se tulee hallitukselle 26.10. ja valtuustoon 9.11.
Kokkonen lupasi, että kahden kyläkoulun ja yhden kyläkoulun mallin lisälaskelmat tulevat kaikkien nähtäville kaupungin nettisivuille mahdollisesti jo tällä viikolla. Laskemiin voi antaa kommentteja ja palautetta kaupunginhallituksen sähköpostiosoitteeseen.
Vajaassa kahdessa viikossa 1 100 nimeä
Kyläkoulujen puolesta -adressin valtuuston puheenjohtaja Kari Saastamoiselle luovuttanut Anja Manninen sanoi, että vaikka reagointiaikaa talouden tasapainottamisryhmän esitykselle oli vähän, saatiin 12 päivässä kokoon 1 100 nimeä.
– Nopeasti huomattiin, etteivät kyläkoulut ole yksin niiden lapsiperheiden asia, joiden lapset tulevaisuudessa käyvät kyläkouluissa, vaan kaikkien kiuruvetisten, keskustassa ja maaseudulla. Elävä maaseutu ja lähikoulut ovat historiaa ja tulevaisuutta, sen tähden päättäjien on tehtävä sellaisia toimia, että hyvinvointi kasvaa ja taloudesta saadaan säästettyä niin, että maaseudun lapset eivät ole hintalappu.
Kari Saastamoinen piti hyvänä, että ihmiset ovat lähteneet isosti liikkeelle ja lupasi viedä adressin valtuuston tietoon.
Tilaisuuden avannut Jukka Mulari sanoi ymmärtävänsä, että säästöjä tarvitaan, mutta ei tällaisella aikataululla, mikä on ristiriidassa demokratian ja päätöksenteon hengen kanssa. Ennen kaikkea säästölaskelmissa riittää ihmetystä. Mulari piti kestämättömänä myös sitä, että lapsivaikutusten arviointia on tehty hirveällä kiireellä. Ne, joiden asioista päätetään, jäävät huomiotta.
– Nyt on mahdollisuus muutokseen, vetoan valtuutettuihin, miettikää, kuinka isosta asiasta äänestätte, ottakaa selville tosiasiat, laskelmat ja tutkimukset, puolustavatko ne pikkukoulujen lakkautusta vai ei.
Talousstrategian vastaista
Tilaisuudessa käytti puheenvuoron yhteiskuntatieteiden maisteri, ”opparia vaille agrologi”, honkarantalaisen maatilan emäntä ja kolmen taajaman koulua käyvän sekä yhden päiväkotia käyvän lapsen äiti Leena Pöksyläinen.
– Alkuun ajattelin, että mahtava juttu, saadaan uusi hieno koulu keskustaan. Jopa hirsikoulu. Kun sitten hetken mietin, ei se ollutkaan niin kommeeta kuin esitellään.
Pöksyläisen mukaan kunnan taloutta on hoidettu oman talousstrategian vastaisesti, kun taloutta aiotaan oikaista kouluverkkouudistuksella, jonka maksajiksi joutuvat kyläkoulujen oppilaat ja perheet.
– Mitä säästöjä hyväkuntoisten, maaseudun lähipalveluna toimivien kyläkoulujen sulkemisesta olisi, sitä ei ole selvitetty. Esityksessä tyrmistyttävintä ovat laskelmat, jotka on saatu näyttämään siltä kuin ne on haluttu saada näyttämään. Kukaan ei ole oikeasti laskenut mitä säästöjä lakkautuksista kunnille syntyy.
Pöksyläinen mukaan laskelmassa ei erotella kyläkoulujen ja keskustan koulujen menoja. Hän vaatikin, että aidot kiinteistökohtaiset kustannukset selvitetään, sillä lakkautuksilla tulee olla todellista ja riittävää säästöä. Keskustan uutta koulua ei pidä tehdä kyläkoulujen lasten kustannuksella, lapset eivät ole taakka ja rahareikä vaan tulevaisuus.
– Typerin karhunpalvelus on leikata lasten hyvinvoinnista. Nyt on aika selvittää, mitä lakkautukset tuovat tullessaan sosiaalisesti ja taloudellisesti. Useita säästövaihtoehtoja on esitetty kyläkuulemisissa ja somessa.
