Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastojen mukaan liki joka toinen poika Kiuruvedellä on ylipainoinen ja tytöistä joka neljäs. Naapurikunnassa Iisalmessa 2–16-vuotiaat lapset ovat kiuruvetisiä kevyempiä.
Kyse on viime vuoden tilastoista. THL:n selvityksen tiedot perustuvat lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa tehtyihin pituus- ja painomittauksiin.
Kiuruvetisistä alle 16-vuotiaista pojista ylipainoisia on 37,9 prosenttia ja tytöistä 26,2 prosenttia. Iisalmessa 2–16-vuotiaista pojista ylipainoisia on 32,7 prosenttia ja tytöistä 21,7 prosenttia. Erot poikien välillä ovat suuret, vaikka maantieteellistä välimatkaa ei ole kuin noin 40 kilometriä.
Helsingissä pojista ylipainoisia on vain 23,3 prosenttia ja tytöistä 14,4 ja Kuopiossakin pojista vain 26,2 prosenttia ja tytöistä 17,1 prosenttia.
Ylä-Savon Sote -kuntayhtymän terveydenhoitaja Mervi Kettunen sanoo, että luvut ovat pysyneet aika samana koko 2000-luvun ajan. Suurimmat harppaukset painoindeksissä ovat tapahtuneet 1980-, 1990- ja 2000-luvuilta.
– Ylipainoisuus johtuu liikkumisen vähentymisestä, media-aikaa on enemmän. Elämme yhteiskunnassa, jossa on tarjolla paljon isoja pakkauskokoja ja annoksia. Monesta suunnasta on helposti saatavilla terveydelle ei niin edullisia vaihtoehtoja, sokeria ja suolaa, Kettunen sanoo.
Kettusen mukaan ylipainoisuus on maailmanlaajuinen ongelma, josta kannattaa olla koko Suomen tasolla huolissaan.
– Meidän pitää ryhtyä tekemään työtä sen suhteen, ettei lasten paino ainakaan enää nousisi, vaan pysyisi vähintään samassa.
Otetaan puheeksi
Neuvolassa lasten pituutta ja painoa mitataan joka kerta lasten painoindeksillä (ISO-BMI).
– Jos painossa on nousua, kysellään vanhemmilta, onko lapsen elämässä tapahtunut elämänmuutosta, mitä painonnousu voisi johtua? Se on ihan normaali käytäntö.
Kettusen mukaan vanhemmat ovat tottuneet, että kasvua seurataan, mutta totta kai se herättää paljon tunteita, kun tapahtuu muutos ylöspäin ja saa miettimään.
– Paino on hyvin herkkä aihe, alleviivaa Kettunen.
Kettunen ei osaa sanoa yksiselitteistä syytä kiuruvetisten lasten ylipainoon.
– Varmaan siinä on taustalla sosioekonomiset asiat sekä yhteiskunnalliset tekijät. Kaupungeissa on enemmän harrastuksia ja niihin pääsee helposti toisin kuin maalla, jossa etäisyys harrastuksiin voi olla 30 kilometriä. Lapset eivät voi itse sellaista matkaa kulkea.
Kettunen arvelee, että ruokavaliokin voi maatiloilla olla erilainen kuin kaupungeissa. Voi olla, että juodaan esimerkiksi tilan maitoa.
Kettunen muistuttaa, että mitä nuorempi lapsi on, sitä riippuvaisempi hän on siitä, mitä ruokaa vanhemmat lapselle tarjoavat.
– Vanhempi päättää, kuinka energiasisältöistä ruokaa lapsi syö, lapsi ottaa sitten tarvittavan määrän ruokaa lautaselleen. Jos lapsi saa käyttörahaa, on hyvä puhua hänelle ruuan terveellisyydestä. Vanhempien esimerkki vaikuttaa, muistuttaa Kettunen.
Kettunen ei kieltäisi herkkupäiviä, ne kuuluvat elämään. Ikä vaikuttaa herkkujen määrään ja kuinka paljon muuten tulee energiapitoista ruokaa.
– Suosittelen ateriarytmiä myös viikonloppuihin, kuten koulussa ja päivähoidossa, ettei tule ylimääräisiä välipaloja.
Ylipaino voi nostaa lapsenkin veren kolesterolia, rasva-arvoja ja verenpainetta. Jossakin vaiheessa lasta voidaan kiusata lihavuudesta ja se rasittaa psyykettä.
Lasten tulisi liikkua pari tuntia päivässä reippaasti. Alle 2-vuotias liikkuu luonnostaan. Reipas liikunta on vaikkapa juoksemista ulkona.
Ylä-Savon Sote -kuntayhtymässä ollaan kehittelemässä lihavuuden hoitopolkua, että ylipainoon voidaan puuttua paikallisesti ja moniammatillisesti. Tähän saakka kuntayhtymän alueella on noudatettu Kysin lihavuuden hoitopolkua.
– Lasten ylipainon hoito ja seuranta toteutuisi paremmin kuntayhtymän alueella, Kettunen sanoo.
