Kiuruvetinen metsätalousinsinööri Ari Ruotsalainen on valittu metsänhoitoyhdistys Savotan johtajaksi. Nykyinen johtaja Rauno Karppinen siirtyy eläkkeelle ensi kesänä.
Ari Ruotsalainen on toiminut Savotan asiakkuuspäällikkönä vuodesta 2017. Tätä ennen hän oli metsänhoitoyhdistys Kiuruveden toiminnanjohtaja vuosina 2003–2016. Kiuruvesi yhdistyi Savotan kanssa vuonna 2017. Ruotsalainen ottaa vastaan johtajan tehtävät 1.1.2021 alkaen.
Ennen Kiuruveden metsänhoitoyhdistykseen siirtymistään Ruotsalainen teki toistakymmentä vuotta tilakohtaisia metsäsuunnitelmia kiuruvetisille metsänomistajille Pohjois-Savon metsäkeskuksessa, missä hän toimi metsänomistajien palvelujen kehittäjänä.
– Neuvoin ja avustin puukaupassa ja toteutin metsänhoitopalveluja. Kaikki työ metsänomistajien parissa ja nimenomaan ruohonjuuritasolla on ollut pohjana, kun olen kehittänyt omaa ja Kiuruveden metsänhoitoyhdistyksen toimintaa ennen Savottaa.
Ruotsalainen sanoo lähtevänsä luottavaisena johtamaan Savottaa, sillä yhdistyksellä on ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö tekemään töitä metsänomistajan eteen.
– Ensi vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion valmistelussa Ari on luonnollisesti päävastuussa, mutta hommia viedään eteenpäin yhdessä. Sama koskee tämän vuoden toimintaa ja tilinpäätöksen sekä toimintakertomuksen valmistelua, kertoo Savottaa kahdeksan vuotta johtanut Rauno Karppinen.
– Kisa johtajan paikasta oli tiukka ja pääsimme valitsemaan kolmesta pätevästä johtajakandidaatista. Tuleviin haasteisiin on nyt erinomaiset mahdollisuudet vastata ja miettiä, mihin suuntaa Savottaa tullaan viemään, toteaa hallituksen puheenjohtaja Tapio Tolppanen.
Metsänhoitoyhdistysten valtuustovaalit käydään marraskuussa. Vaaleissa valitaan Savotalle uusi valtuusto ja sitä kautta uusi hallitus.
Savossa hoidetaan metsiä
Ari Ruotsalainen sanoo, että metsänomistajilla Savossa on vahva näkemys omasta metsästään, metsiä on hyödynnetty voimakkaasti ja niillä on ollut taloudellista merkitystä omistajilleen.
– Juuri tämä vahva ymmärrys metsän taloudellisesta merkityksestä on myös saanut metsänomistajat hoitamaan metsiään.
Ruotsalainen huomauttaa, että usein perinteiset, savolaiset metsänomistajat ovat olleet maanviljelijöitä.
– Alueellamme on varmasti keskimääräistä enemmän maatalouteen liittyviä metsänomistajia kuin valtakunnallisesti, mutta heidän osuutensa vähenee koko ajan. Aktiiviviljelijät eivät enää ennätä itse metsään, eläkeläisten osuus on kasvanut ja muissa ammateissa metsän taloudellinen merkitys on vähentynyt, Ruotsalainen sanoo.
Ruotsalaisen mukaan savolaisilla on säilynyt maalaisjärki ja ymmärrys siitä, etteivät erilaiset metsän käyttömuodot, taloudellinen, sosiaalinen ja ekolginen, sulje toisiaan pois.
– Tässä asiassa on luonnollisesti metsänhoitoyhdistyksen työllä ja neuvonnalla ollut vahva rooli.
Halu kehittää
Ruotsalainen luonnehtii itseään luovaksi johtajaksi, hänellä on halua kehittää yhdistyksen palveluja ja toimintakulttuuria.
– Asiakkaista välittäminen ja kuunteleminen ovat Savotan työkaluja, kun palveluja tuotetaan ja halutaan selvittää metsänomistajan tahto ja etu. Meillä on tarkoin määritellyt palvelupolut, millä toimintamallilla saamme selvitettyä asiakkaan, metsänomistajan tavoitteet sekä varmistettua hänen etunsa mukaisen toiminnan.
Ruotsalaisesta on vain hyvä, että metsänomistaja voi tänä päivänä laajasti päättää asioista omassa metsässään.
– Metsänhoitoyhdistyksissä on panostettu henkilökohtaiseen neuvontaan ja neuvonnan ammattitaitoon. Puhumme ennen kaikkea metsäomaisuuden hoitamisesta ja sen neuvonnasta metsänomistajalle. Palvelujamme on kehitetty ja kehitetään muuttuvan yhteiskunnan sekä muuttuvan metsänomistajan tarpeisiin. Mielestäni tässä on myös kohtuullisesti onnistuttu, sillä eikös meidän metsät kasva ja sido hiiltä ennätystahtiin?
Savotan metsäasiantuntijat palvelevat Kiuruvedellä, Iisalmessa, Sonkajärvellä, Vieremällä, Lapinlahdella, Varpaisjärvellä, Pielavedellä, Juankoskella, Kaavilla ja Nilsiässä.
– Meillä löytyvät omat, tutut metsäasiantuntijat jokaisesta pitäjästä ja erikoisasiantuntijat tulevat paikanpäälle, kun heidän palvelujaan tarvitaan.
Ruotsalainen sanoo yhdistyksen talouden olevan kunnossa ja henkilöstö on ammattitaitoista sekä motivoitunutta.
– Koko ajan on kuitenkin oltava valppaana ja toimintoja on kehitettävä vastaamaan ympäröivän yhteiskunnan vaatimuksiin. Suurin haaste on säilyttää globaalissa taloudessa metsätalouden merkittävyys taloudellisessa mielessä, koska paineet metsien muiden, ”ei taloudellisten” arvojen vahvistamiseen ovat kovat. Suomalainen perhemetsätalous on kuitenkin käsite ja itseisarvo kaikille meille. Siinä otetaan huomioon kaikki metsän arvot, niin taloudelliset kuin sosiaaliset sekä ekologiset arvot.
Ruotsalainen kiteyttää, että Savotassa metsänomistaja on ykkösasia.
– Ilman metsänomistajia, omia jäseniämme, ei olisi meitäkään. Haluan, että toimimme jatkossakin samoilla periaatteilla, meillä on moderni tapa toimia ja välitämme asiakkaistamme aidosti.
