Vieraskynä (muokattu 25.3. 15:02) Jaana Selander

Korona haastaa lähidemokratian

Hannakaisa Heikkinen

KUNTAVAALIT kolkuttelevat aivan kulman takana. Ehdokasasettelu päättyy jo ensi viikolla ja vaalit pidetään tällä tietoa 18. huhtikuuta. Kevättalven kierähtäessä kevääksi kuntavaaleja varjostaa heikkenevä koronavirustilanne. Muuntoviruksen nopea leviäminen aiheuttaa ymmärrettävästi huolta.

EDELLISISSÄ kuntavaaleissa vuonna 2017 äänestysprosentti kipusi 58,9 prosenttiin. Aktiivisuus vaaliuurnilla oli 2000-luvun keskivertotasoa. Koko tähän mennessä kuluneen vuosituhannen äänestysaktiivisuus on liikkunut noin 60 prosentissa, yleensä alle. Tämän kevään kuntavaaleissa äänestysprosentti saattaa jäädä vaisuksi koronavirustilanteen vuoksi.

DEMOKRATIAN kannalta kehitys on huolestuttava. Kuntavaaleissa on kyse lähidemokratiasta. Se tarkoittaa oikeutta olla päättämässä työ-, asuin- tai muuta lähiympäristöä koskevista asioista. Julkisen valinnan teorian mukaan kauas karkaava päätöksenteko tapaa byrokratisoitua. Läheisyysperiaatetta noudatetaan laajasti, mistä hyvänä esimerkkinä toimii Euroopan unioni. Päätökset tulee tehdä hallinnon alhaisimmalla mahdollisella tasolla ja ylemmille tasoille asiat siirtyvät vain, mikäli päätöksiä ei alempana voida tehdä.

KUNTAPOLITIIKASSA päätetään hyvin arkisista ja konkreettisista asioista. Kunnanvaltuuston tehtävistä säädetään kuntalaissa. Valtuuston tehtävänä on päättää esimerkiksi kunnan strategiasta, talousarviosta ja -suunnitelmasta. Paperinmakuisista termeistä huolimatta kyse on erittäin tärkeistä asioista. Päätökset konkretisoituvat kuntalaisten elämään veroprosenttina, lähikirjastoina ja -kouluina tai tarjolla olevien kulttuuripalveluiden muodossa. Vaikka jotkut yrittävätkin muuta väittää, kuntavaaleissa ei päätetä Suomen EU-linjasta tai hallituksen kokoonpanosta.

TULEVA kuntavaalikausi on merkittävä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen toteutuessa hyvinvointialueille siirtyvät sekä sosiaali- ja terveyspalvelut että palo- ja pelastustoimi. Kunnallisesta päätöksenteosta vapautuu paljon resursseja keskittyä esimerkiksi koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja kaupunkisuunnittelun sekä maankäytön teemoihin. Vaalikaudella laadittavat kuntastrategiat kohti 2030-lukua ovat merkittäviä. Käynnissä oleva terveyskriisi on saranakohta, jonka aikana maailma muuttuu vauhdilla ja jonka jälkeen parhaiten menestyvät uskottavan vision ja strategian esittäneet toimijat.

KUNNAT ovat keskeisessä roolissa, kun Suomea luotsataan kriisinjälkeiseen aikaan. Nyt aloittavat kunnanvaltuustot pääsevät miettimään, miten juuri oma kunta voisi parhaiten menestyä, kun paikkariippumatonta työtä tekevät asiantuntijat etsivät väljempiä asuinseutuja tai kun korkean teknologian yhtiöt laajentavat pois pääkaupunkiseudulta. Hyvänä esimerkkinä kehityksestä on Kallaveden rannalle Kuopioon uuden toimipisteensä avaava it-talo Vincit. Pohjois-Savo on varteenotettava vaihtoehto piilaaksossakin toimivalle yritykselle. Kunnat voivat vauhdittaa kehitystä osaltaan.

DEMOKRATIAN on toteuduttava pandemiastakin huolimatta. Tänä keväänä vaaleihin kannattaa osallistua.

Kirjoittaja on kansanedustaja (kesk).