Kiuruveden Mtesänhoitoyhdistyksen muistolahjana luovutti yhdistyksen puheenjohtaja Jussi Hyvärinen metsästystorven talousneuvos Samuel Huttuselle, joka on toiminut 20 vuotta yhdistyksen hallituksessa ja jätti paikkansa nuoremmille.
50-vuotta sitten (muokattu 25.3. 16:10) Kiuruvesi-lehti

Maatalouden markkinointinäkymät selkenevät

Kiuruveden maatalousasiat nousivat kahdella rintamalla esiin maanantaina, jolloin samanaikaisesti pidettiin Maataloustuottajain Kiuruveden yhdistyksen ja Kiuruveden Metsänhoitoyhdistyksen vuosikokoukset.

Tuottajaväkeä oli koolla satamäärin. Maataloustuottajain puheenjohtaja mv. Lauri Remes totesi, että tuotteiden markkinointinäkymät ovat nyt valoisammat kuin vuosiin. Ylituotanto-ongelmat ja niistä johtunut polemiikki ehti masentaa kuitenkin yrittämisintoa ja johti suuriin muuttoihin. Koko maata käsittävässä tutkimuksessa on todettu, että vain 32 prosentilla tiloista on jatkaja selvillä. Kiuruvedellä, jossa 50 prosenttia viljelijöistä on 60-vuotiaita, olisi 9 vuoden kuluttua vain puolet nykyisistä viljelijöistä jatkamassa. Siksi nuoria viljelijöitä olisi innostettava ja tuettava. Viljelijäväestössä on koko Kiuruveden tulevaisuus.

Kokouksen puheenjohtajana toimi Jussi Hyvärinen ja sihteerinä Aapeli Niskanen. Hyväksyttiin tilit ja vuosikertomus. Yhdistys hankkii oman huoneiston ja pyrkimys on päästä siihen, että saadaan palkatuksi ympärivuotinen neuvoja. Jäsenistöstä todettiin, että maataloustuottajista on yhdistyksen jäseniä 56 prosenttia.

Agronomi Lauri Pekkarinen Lihakunnasta puhui lihan tuottamisesta. Hän sanoi, että Kiuruvedellä tuotettiin viime vuonna 1 300 000 kiloa lihaa, josta rahaa pitäjään on tullut 6,5 miljoonaa markkaa. Lihantuotantoa voidaan vielä tuntuvasti lisätä. Teurasmullien keskipaino on nykyisin 90 kiloa, kun se hyvin voitaisiin nostaa 150 kiloon. Kiuruvedellä on kyse 6000 vasikan kasvattamisesta, joten tuoton lisäys on tuntuva. Rehupula ei voi olla esteenä, sillä vihreän linjan avulla saadaan nyt pieniltäkin aloilta riittävästi rehua.

Puhe oli myös teurastamon toiminnan rationalisoimisesta. Iisalmessa loppuu teurastus kokonaan, kun sen sijaan muu Lihakunnan toiminta jää entiselleen. Ennen pitkää tulee harkittavaksi eri teurastusjärjestelmien fuusioiminen ja kenties liittyminen yhdeksi järjstöksi. Kokouksessa oltiin kuitenkin sitä mieltä, että tällä linjalla on edettävä varovasti. (Kiuruvesi-lehti 17.3.1971)