Hyvän kunnanvaltuutetun tulee olla erottuvan itsenäinen (92 % vastaajista on tätä mieltä), ajaa koko kunnan etua (90 %), hakee sopua ja kompromisseja (80 %) ja ajaa määrätietoisesti äänestäjiensä etuja (79 %), käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.
Valtuutetun olisi myös hyvä ”pitää aktiivisesti yhteyttä omiin äänestäjiinsä vaalien välillä” (74 %). Hänen olisi suotavaa olla hyvin koulutettu (75 %) ja olla äänestäjän näkökulmasta oikean ikäinen (75 %). Monien kuntalaisten mielestä valtuutetun olisi hyvä olla myös ”räväkkä, aloitteellinen ja esiintymiskykyinen” (65 %).
Aiempaa enemmän arvostetaan valtuutettua, joka on korkeasti koulutettu ja jolla on oikea puoluetausta. Aiempaa vähemmän painoarvoa on räväkkyydellä, esiintymiskyvyllä ja aktiivisuudella äänestäjiensä suuntaan.
Puoluekohtaiset mieltymysprofiilit piirtyvät pitkälti toistensa kaltaisiksi. On myös eroja. SDP:n kannattajien kannat edustavat suurelta osin valtuutettujen keskimääräisiä kantoja. Perussuomalaisten kannattajien mielestä valtuutetun tulisi olla ”räväkkä, aloitteellinen ja esiintymiskykyinen”.
Kokoomuksen ja vasemmistoliiton kannattajat korostavat keskimääräistä enemmän oikeaa puoluetaustaa. Puoluetausta korostuu myös vihreillä, kuten myös korkea koulutus.
Keskustan tukijat suosivat kompromissihalukasta päättäjää, joka on joko henkilökohtaisesti tuttu tai muuten kunnassa tunnettu.
Kuntavaaleissa varmasti äänestävät arvostavat keskimäärää enemmän päätöksentekijää, joka on koulutettu, kokenut, sukkuloi suhdeverkostoissa, pitää yhteyttä äänestäjiin ja ajaa pyyteettömästi koko kunnan etua.
Äänestämisestään epävarmat korostavat muita enemmän tinkimätöntä, vallanpitäjistä piittaamatonta, määrätietoista äänestäjän tai tietyn ammattiryhmän etujen ajamista.
Kunnianpalautus kuntapäättäjille
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan entistä useampi kavahtaa kunnallispolitiikkaa, koska päättäjä kohtaa nykyään nettihäirintää, kiusaamista ja maalittamista, somessa ja jopa uhkailua.
Eduskunnassa on käsittelyssä lakiesitys, jolla pyritään puuttumaan uhkailuun, joka liittyy asianosaisen työhön tai luottamustehtävään. Ennen kaikkea kuitenkin kuntapäättäjiin kohdistuvan häiriökäyttäytymisen kitkemiseksi tarvitaan asenteen muuttamista koko yhteiskunnassa; sivistystä ja valistusta.
Asennemuutosta tarvitaan nyt etenkin työpaikoilla. Ennen oli kunnia-asia, jos työntekijä oli mukana kunnallisessa päätöksenteossa. Nykyään työnantajat suhtautuvat liian usein kriittisesti työntekijöidensä ehdokkuuteen.
– Vetoan kaikkiin työnantajiin, että rohkaisette henkilöstönne lähtemään kuntavaaliehdokkaaksi. Kunnallisesta päätöksenteosta saa paljon osaamista myös siviilitöihin, viestittää Kunnallisalan kehittämissäätiön hallituksen puheenjohtaja Antti Kurvinen.
Kurvisen mukaan Suomessa tarvitaan kuntapäättäjien kunnian palautus. Apua ja tukea tulee olla nykyistä paremmin tarjolla lastenhoitoon, jotta nuoret isät ja äidit kykenevät osallistumaan kuntademokratiaan. Ansionmenetyksen korvauksia tulee tarkistaa niin, että työikäisillä on aina aito mahdollisuus lähteä luottamustoimiin.
