Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutuminen keventäisi veroprosentin nostopainetta. Kuva Kiuruveden terveyskeskuksesta.
Kuntavaalit 2021, Politiikka Jaana Selander

Koronatukia ei jää Kiuruvedellä säästöön, sopeutus jatkuu

Tällä hetkellä Kiuruveden kaupungin kumulatiivinen alijäämä on noin 3,4 miljoonaa euroa, joka tulee kattaa viimeistään vuonna 2023, kertaa hallinto- ja talousjohtaja Anne Koljonen.
Kuntaliiton laskelman mukaan Kiuruvesi sai vuonna 2020 peruspalvelujen valtionosuuden lisäyksenä myönnettyä tukea yhteensä noin 1,87 miljoonaa euroa.

Tämän lisäksi Kiuruveden kaupunki sai harkinnanvaraista valtionosuutta noin 0,9 miljoonaa euroa.
– Kaupungin vuoden 2020 tilinpäätös on valmistumassa ja viimeisiä kirjauksia tilinpäätökseen ollaan tekemässä parasta aikaa. Tämän hetken arvion mukaan vuoden 2020 tilinpäätös tulee olemaan merkittävästi ylijäämäinen, Koljonen informoi.
– Näkemykseni mukaan vuoden 2020 ylijäämällä pystytään kattamaan huomattava osa kaupungin kumulatiivisesta alijäämästä.

Vuonna 2020 saadut koronatuet auttavat merkittävästi kaupungin kumulatiivisen alijäämän kattamisessa. Koronatukia ei kuitenkaan jää taseeseen säästöön seuraaville vuosille.

Ylä-Savon Sote -kuntayhtymä ja KYS veivät yksin tuon koronatuen 1,8 miljoonaa euroa. Sotekustannusten vuosittain kasvava osuus kaikista kaupungin toimintamenoista on vuonna 2021 noin 61 prosenttia eli noin 37,5 miljoonaa euroa.
– Tulevina vuosina ei ole tulossa vastaavanlaisia satunnaisia tuottoja. Kaupungin tulee edelleen sopeuttaa toimintaansa siten, että tulot riittävät menojen kattamiseen myös ns. tavallisena vuonna.

Koljosen mukaan tulevina vuosina taloutta tulee hoitaa edelleen tarkasti ja tarvittavia sopeuttamistoimenpiteitä toteuttaen.
– Tällä hetkellä kaupungin talouden näkymät ovat huomattavasti valoisammat kuin vuosi sitten. Tästä huolimatta talouden tasapainotustyö on edelleen tärkeää ja sen tulee jatkua myös uudella valtuustokaudella.

Sosiaaliuudistus auttaisi taloutta

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutuminen keventää veroprosenttien nousupainetta koko maassa 0,8 veroprosenttiyksilöllä. Kuntien rahoitustilanne kevenee noin 800–850 miljoonaa euroa soten seurauksena, arvioi Eero Laestera FCG Perlaconista. Pohjois-Savossa veroprosentti kevenisi 0,9 veroprosenttiyksikköä.

Laesteran mukaan koronaan suunnattu tukijärjestelmä pelasti monta kuntaa loppuvuodesta. Jopa 20–30 kuntaa nousi arviointimenettelyn (kriisikunta) uhkan alta hyvinkin pitkäksi aikaa.

Vuosikatteeltaan negatiivisten kuntien lukumäärä koko maassa oli 66 vuonna 2019, määrä alenee lähelle nollaa vuonna 2020. Negatiivisten vuosikatteiden määrä aloittaa kasvunsa vuonna 2022 ja määrä päätyy jopa 49 kuntaan vuonna 2025. Tuloksen heikkeneminen perustuu edelleen väestön muutoksille, mutta myös sille, että koronan vaikutukset verorahoitukseen näkyvät viiveellä.

Jos soteuudistusta ei tulisi, kuntajoukko olisi aidosti lähes yhtä suurissa ongelmissa kuin mitä ne olivat ennen peastavaa koronaa, Laestera summaa.
– Nyt kunnissa pitäisi tunnistaa minimissään se, että tuloja olisi hyvä käyttää erityisen velkaisissa kunnissa taseen vahvistamiseen ja sellaisten käyttömenojen kasvattamiseen ja investointien tekemiseen, joiden avulla kunta saisi aidosti kasvatettua elinvoimaansa.