Kuvassa valtuutetut Mira Kokkonen ja Sisko Toivanen.
Kuntavaalit 2021, Politiikka (muokattu 24.3. 9:13) Jaana Selander

Millaista valtuutettua äänestäisit?

Kysyimme Facebookissa millainen valtuutettu olisi hyvä päättämään Kiuruveden asioista. Suurin osa kannattaa hyviä yhteistyötaitoja ja keskusteluyhteyttä yli puoluerajojen Kiuruveden parhaaksi.

Leena Pöksyläisen mielestä valtuutetun täytyy olla perillä siitä, mistä ollaan päättämässä. Aidosti kiinnostunut ja ennalta perehtynyt päätettäviin asioihin, ennenkuin sanoo ”jaa” tai ”ei”.
– Mikään ei ole nolompaa kuin tietämättömyys päätöksenteossa.

Pöksyläinen arvostaa sitä, että valtuutettu on kiinnostunut ajamaan asioita oman arvomaailmansa mukaisesti. Politiikka on kompromisseja, mutta omasta arvomaailmasta ei kenenkään pidä Pöksyläisen mukaan luopua.
– Yhteys äänestäjiin on oltava aito myös vaalien välissä, ja valtuutettu pitää olla tavoitettavissa. Esiintymiskyky on hyödyksi, sillä voi myös edistää omaa poliittista agendaansa.

Pöksyläisen mielestä koulutustaustalla tai työkokemuksella ei ole väliä, sillä valtuutettujen täytyy kuvastaa äänestäjäkuntaa, ei siis ole tarvetta omata virkamiespätevyyttä.

Uolevi Kärkkäinen painottaa, että demokratiassa pitää olla valmis tekemään kompromisseja, vaikka omat ja äänestäjien arvot ohjaavat hyvän senaattorin toimintaa.
– Koko kaupungin etu pitää nähdä oikeassa valossa. Käsiteltäviin asioihin pitää perehtyä hyvin. Luonnollisesti äänestäjiin pitää olla yhteydessä kauden aikana.

Ahti Kärkkäinen jättäisi varsinkin kunnallispolitiikassa politikoinnin vähemmälle. Valtuutetun tulisi katsoa asioita realistisesti. Etsiä yhteistä hyvää yli puoluerajojen.
Kärkkäinen muistaa, kuinka menneillä ajoilla Kiuruvedellä oli Jänteen halli ja Puistonrinteen tanssilavat.
– Isäni Timo Kärkkäinen oli Jänteen puheenjohtaja ja Olavi Ikäläinen työväenyhdistyksen miehiä. Silloin oli tanssit molemmissa paikoissa, oli suuri kilpailu ja haettiin kuuluja artisteja ja molemmilla se ei ollut kovin kannattavaa. Taisi tulla vain tappioita molemmille. No, Timo ja Olavi, kun olivat talvisodan veteraaneja ja sillä tavalla veljiä, jotka eivät politisoineet tosiasioita, niin he pääsivät sopimukseen, että vuorolauantaisin pidetään tansseja ja näin kannattavuus parani molemmilla lavoilla. Eli se rintamaveljeys oli enemmän kuin politiikka, muistuttaa Kärkkäinen.

Jukka Mulari peräänkuuluttaa kykyä kuulla ja kuunnella laajalti, eikä pelkästään omaa puhetta. Näin voi oppia uusia asioita.
– Motivaatio ja sopivat henkiset ominaisuudet yhteistoimintaan, parhaan päätöksen etsinnässä, yhdistettynä oikeaan tietoon ja menettelytapoihin. Kuoripottu-järki riittää, supersankarit löytyvät erikseen elokuvista. Kyky nauttia yhdessä hyvistä onnistumisista, mokaillessa myöntää ja ottaa opiksi, korreloi suoraan uskottavuuteen.

Toivo Saano ajattelee, että herännäisyyden ajattelutapa Kiuruvedellä oli aikanaan omiaan tasoittamaan eri yhteiskuntaluokkien asenteita ja vastakkainasettelua.

Tervettä järkeä

Jukka Pennanen ajattelee, että jos puoluepolitiikka ajaa terveen järjen yli, niin silloin mennään metsään.
– Tosin näin se usein on. Valtuustoissa pitäisi ajaa yhteisiä asioita eikä omia, ja pitäisi ymmärtää, mitkä ovat niitä yhteisiä asioita. Kyvykkyys ei riipu koulutuksesta, vaan useimmiten laajakatseisuudesta.

Leena Svärd muistuttaa, ettei kukaan ole yksin kaikkitietävä, keskustelut yhdessä avartavat erinäkökulmia.

Alpo Kananen nimeäsi lautakuntiin alan asiantuntioita mukaan.
– Politiikka pois sieltä, ei mitään mieltä ole esimerkiksi rakennuksia tutkia henkilön, joka ei ole koskaan mitään rakennellut itse.

Auli Vaalama näkee hyvän valtuutetun avuna kohdata ihminen ihmisenä. Karvoihin, ikään, sukupuoleen, uskontoon, väriin, asuinpaikkaan, taustoihin, sukulaissuhteisiin tai muuhun sellaiseen katsomatta. Nähdä ihminen siinä ja kuunnella.

Säde Kallioinen ei pitäisi pahana, jos valtuutettu kykenee joustoihin. Kompromissi on yleensä parempi.
– On tehtävä yhteistyötä. Muuten homma ei toimi. Tai jos on ns. härkäpää, niin sitten tyynen rauhallisesti ja asiansa perustellen rehellisesti.

Myös Juha Tapaninen peräänkuuluttaa yhteistyökykyä yli puoluerajojen.
– Osaa myös kuunnella vastapuolen ehdotuksia, vaikka ne sotisivat hänen omaa ajatustaan vastaan. Tarvittaessa pystyy muuttamaan kantansa, jos päätettävistä asioista tulee uutta tietoa ja ne ovat ristiriidassa alkuperäisen suunnitelman kanssa. Mielestäni valtuutetulle riittää maalaisjärjen käyttö eikä tarvitse tietää kaikkea. Asioista voi ja pitää ottaa selvää silloin, kun ne tuntuvat epäselviltä. Esiintymiseen oppii vuosien varrella.

Maalaisjärjen käyttöä

Vesa Niskanen on samaa mieltä Tapanisen kanssa yhteistyökykyisyyden suhteen.
– Yksin ei voi eikä saa voida päättää asioista. Uskoisin, että se kuuluisa maalaisjärki auttaa pitkälle. Ei tarvitse olla korkeaa koulutusta, vaan elämän näkemystä

Jussi Hyvönen kannattaa maalaisjärjen käyttöä yli puoluerajojen.
– Ei näin pienellä kylällä ole mahdollisuutta tuijottaa puoluekantaan ja siihen, mikä on puolueen linjaus. Siis, jos halutaan kehitystä ja työpaikkoja. Tästä puolueen ehdoilla tehtävistä päätöksistä on jo kokemusta vuosikymmenten ajalta ja nyt maksetaan työpaikkojen ja sitä tehden asukasluvun muodossa.

Tuula Ilvonen äänestäisi henkilöä, joka ymmärtää elämää ja olisi yhteistyökykyinen ja kokonaisuuksia ymmärtävä.
– Ei yhden asian valtuutettu. Puolue ei ole tärkein, vaan Kiuruveden paras. Ei vastakkainasetteluja. On myös hieman uhrauduttava, jos sinne mielii, mutta ei uhrimielellä. Vähemmän koulutettukin voi olla fiksu.

Harri Renttu Matikainen sanoo ei lehmänkaupoille ja kyllä jämerälle linjalle.
– Kuitenkin valmius neuvotella asioista oma kanta edellä.

Anu Kaunisaho painottaisi pitkäjänteisiin päätöksiin kykenevää ihmistä, jolla on selkeät, perustellut mielipiteet.
– Selkärankainen, rohkea ja rehti, yhteistyökykyinen yli puolue- ja aaterajojen. Ymmärtää taloutta, mutta kuuntelee myös sydäntä.

Arja Puustinen näkee plussana, että valtuutettu tuntee monipuolisesti asioita ja tietää niiden käsittelystä.
– Rehellisyys, omien sanojen takana seisominen, halu tehdä tärkeitä, kiuruvetisiä koskevia päätöksiä sydämellä sekä ymmärtää realiteetit ovat tärkeitä seikkoja. Lisäksi neuvottelu- ja ilmaisutaidolla sekä yhteistyökanavien monipuolisella tuntemisella on painoarvoa.