Äkkipojasta tuntuu, että on tultu Newstonin avaruusasemalle ja että näillä vivuilla voisi lähettää vaikka raketin kuuhun. Kuitenkin Kalevi Kostiainen säätelee laitettaan jo tottuneesti ja koekäynnistyksenkin hän on jo suorittanut. Kuva: Kiuruvesi-lehden arkisto
50-vuotta sitten Aku Laatikainen

Kostiaisen Konepajalla uusi automaattinen kopiosorvi

Kostiaisen Konepajan omistaja Kalevi Kostiainen ei liikoja lavertele itsestään ja hommistaan.

Yleisesti kuitenkin tiedetään, että Remeskylässä on menty jatkuvasti eteenpäin ja konepajasta on kehittynyt huomattava laitos, joka pääasiassa tekee alihankintatöitä Peltosalmen Konepajalle.

Kostiainen on lisäillyt jatkuvasti koneistustaan – sorvin jälkeen huomattavimpia uudistuksia ovat olleet jyrsinkoneen ja hoonauskoneen hankinnat. Viimeisin uudistus on kuitenkin enemmän kuin kaikki aikaisemmat yhteensä – pari viikkoa sitten konepaja sai belgialaisen automaattisen kopiosorvin.

Maallikko saa jonkinlaisen käsityksen siitä mistä on kyse, kun todetaan koneen hankintahinnan olevan 75 000 markkaa ja että vastaavanlaisia koko maassa on vasta alle 10 kappaletta. Ammattimiehelle sanoo paljon se, että sorvilla voi suorittaa automaattisesti kuusi perättäistä lastutyökiertoa.

Tavatessamme Kostiaisen laitteli hän uutta sorviaan työkuntoon. Totesi, että ei tullut aivan ”valmiina”. Vipuja, säätimiä, katkaisijoita, ratoja, mittareita ja jos jonkinlaisia vekottimia on kuin ikiliikkujassa. Sorvi on melko suurialainenkin – kolmisen metriä pitkä.

– Mitä tuo ”kopio” tarkoittaa?

– No tällä vehkeellä pitäisi pystyä tekemään kopioita minkälaisesta ventteristä tahansa – säätämään eri toiminnot ja sitten vain painaa nappia.

– Sorvaaja voi pistää nortiksi?

– Tavallaan. Jos tehtävään osaan ei tule enempää kuin kuusi sorvausta, niin sen saa valmiiksi kertakierrolla – tai on mahdollisuus saada.

Miksi Kostiainen lähti näin suureen hankintaan? Hän kertoi, että työnsaantimahdollisuus eteenkin päin on turvattava. Tällainen kone tarjoaa monia mahdollisuuksia ja nopeita toimituksia. Entisillä konsteilla joutui monista tarjouksista luopumaan, koska oli keskityttävä vain määrättyjen artikkeleiden tekoon. Konepajatoimintaa piti joka tapauksessa laajentaa.

Toinen mahdollisuus olisi ollut tehdä lisää verstastilaa ja ryhtyä valmistamaan esimerkiksi kokonaisia koneita. Halvempi ratkaisu on keskittyä tehokkaaseen osatyöhön.

– Mitä olette pääasiassa tehnyt?

– Hydrauliventtiilit ovat olleet päällimmäisenä ja myös akselijyrsintää on tehty kiinteämmin. Mutta lomassa täytetyönä joutuu tekemään kaikenlaista. Nytkin on pari katkaisusirkkeliä työn alla. Mutta yleensähän täällä tehdään vain koneilla.

Katsellessamme hienoja venttiilitöitä loksahtaa leuka alas – Kiuruvedellä tehdään tällaisia! Näitä samoja venttiilejä on tuotu ulkomailta. Nyt on teollisuus päässyt käyttämään kotimaisia, kun Peltosalmen Konepaja on ottanut niiden tuottamisen ohjelmaansa. Ja niitä viedään jo huomattavasti uloskin. Suurin osa niistä on juuri Kostiaisen tekemiä.

Jo 25 vuotta on Kalevi Kostiainen käytellyt metallisorvia. Kymmenen vuotta sitten hän aloitti Remeskylässä tuotantonsa, rakensi verstaan ja laitteli ensimmäiset koneet. Työväkeä hän on hienoksittain lisäillyt – nykyinen vahvuus on 1+3.

Eteenpäin meneminen on myös pääomakysymys. Kopiosorvin hankkimisen teki mahdolliseksi rahalaitoksen ennakkoluulottomuus. Sitten tuli apua myös kehitysalueluoton muodossa. Nyt on kaikki kunnossa ja Kostiainen aikoi jo ennen pyhiä saada sorvinsa käyntiin. Toiminnalle avautuu aivan uudet näköalat.

(Kiuruvesi-lehti 7.4.1971)