Metsäasiantuntija Krista Katajaisen mukaan säästöpuut on hyvä merkitä erikseen, mikäli toivoo hakkuussa jätettävän pystyyn esimerkiksi isompia säästöpuuryhmiä tai tiettyjä puita. Kuva: Aku Laatikainen
Uutiset Aku Laatikainen

Oikea-aikainen metsänhoito on ilmastoteko

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on yksi ihmiskunnan suurimmista haasteista. Suomessa tähän voidaan vastata muun muassa oikea-aikaisella metsänhoidolla, jonka avulla puiden kasvu pysyy hyvässä vauhdissa.

– Puut kasvavat yhteyttämällä, jolloin niihin sitoutuu hiilidioksidia ilmakehästä. Yksi kuutio puuta varastoi noin tuhat kiloa hiilidioksidia, joten kasvava metsä on tehokas hiilinielu, kertoo metsänhoitoyhdistys Savotan metsäasiantuntija Krista Katajainen.

Hyvä metsänhoito alkaa jo taimikonhoidosta. Se on erittäin tärkeä toimenpide niin taloudellisen tuoton kuin ilmastonkin kannalta.

– Taimikonhoidolla pyritään pitämään taimikko sopivassa tiheydessä, jotta se kasvaisi niin pituutta kuin järeyttä. Tällöin päästään nopeammin suorittamaan ensiharvennus verrattuna raivaamattomaan metsään, ja ensiharvennuksen tekeminen on kannattavaa, kun ainespuuta lähtee jo hyvin.

Harvennuksessa metsästä korjataan osa puista teollisuuden raaka-aineeksi ja energiakäyttöön. Tällöin kasvamaan jäävillä puilla on enemmän tilaa, valoa ja vettä sekä ravinteita käytössään, joten niiden kasvu kiihtyy ja hiilensidontakyky paranee. Samalla metsän kunto kohenee, mikä on arvokas asia metsänomistajalle sekä taloudellisesta että ekologisesta näkökulmasta.

– Oikea-aikaisilla harvennushakkuilla voidaan tehokkaasti ehkäistä myrsky-, lumi-, sieni- ja hyönteistuhoja. Nämä kaikki ovat sellaisia, joiden riski tulee todennäköisesti ilmastonmuutoksen edetessä lisääntymään Suomen metsissä, joissa on tällä hetkellä melko paljon harvennusrästejä.

Metsänhoitoon kuuluvat olennaisena osana myös päätehakkuut. Kun puusto on tarpeeksi vanhaa ja järeää, sen kasvu hiipuu. Tällöin metsä toimii hiilivarastona tai mahdollisesti jopa hiilen lähteenä, koska lahoava puu vapauttaa hiiltä ilmakehään. Puiden elinvoima heikkenee ja tuhoriski kasvaa.

Niinpä uudistuskypsää metsikköä ei kannata seisottaa liian pitkiä aikoja, vaan uudistaa se ja saada uusi puusukupolvi kasvamaan. Päätehakkuussa poistettava järeä puutavara päätyy pääosin tukkipuuksi ja sahatavaraksi, joka varastoi hiiltä vielä pitkään.

– Päätehakkuu kannattaa tehdä myös taloudellisista syistä. Puukaupasta saatavista tuloista voi käyttää osan esimerkiksi lannoituksiin ja taimikonhoitoihin, jotka aiheuttavat kuluja, mutta jotka ovat kuitenkin tärkeitä jatkon kannalta, Katajainen sanoo.

– Kun sitten avohakkuun jälkeen tehdään metsänuudistaminen – joka tulee tehdä metsälain velvoittamana – saadaan nykyajan jalostetuilla taimilla aikaan entistä paremmin kasvava uusi metsikkö, Katajainen neuvoo.

Vaihtoehto avohakkuulle on jatkuva kasvatus.

– Niitäkin ”työkaluja” on hyvä käyttää niin halutessaan ja mikäli kyseisen metsikkökuvion rakennepiirteet tukevat sen onnistumista. Ajattelen, että hakkuumenetelmän valinta ei pitäisi olla ”joko tai” vaan ”sekä että”.

Lannoittaminen kannattaa

Yksi tärkeä osa hyvää metsänhoitoa ovat lannoitukset. Niiden avulla voidaan lisätä puuston kasvua ja korjata kasvuhäiriöitä. Typpilannoitus tuo tyypillisesti lisäkasvua 15–20 kuutiometriä hehtaarille.

Lisäksi metsien terveyslannoitus, kuten boorilannoitus tai tuhkalannoitus, korjaa ja ehkäisee puuston kasvuhäiriöitä ja maaperän ravinnepuutoksia. Kun ravinnetila on tasapainossa, puuston kasvu elpyy ja lisääntyy. Tuhkalannoituksella on pitkäaikainen positiivinen vaikutus hiilinielujen kasvuun.

– Sekin on hyvä muistaa, että yhden hehtaarin kasvatuslannoituksella voi kuitata yhden suomalaisen henkilön vuosittaiset hiilidioksidipäästöt.

Hiilinieluja voi lisätä myös metsittämällä joutoalueita, kuten esimerkiksi entisiä turvetuotantoalueita ja maatalouskäytöstä vapautuneita peltoja. Valtio myöntää metsänomistajille metsitystukea joutomaiden metsittämiseen.

Monimuotoisuus kunniaan

Luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen on nykyään luonteva osa arkimetsänhoitoa talousmetsissä. Metsänomistajat ylläpitävät ja lisäävät luontoarvoja metsissään monilla pienillä vapaaehtoisilla teoilla.

Näitä ovat esimerkiksi säästöpuiden jättäminen, lahopuun säästäminen sekä lehtisekapuuston ja riistatiheikköjen jättäminen.

Metsänomistajien tilausten mukaisesti metsänhoitoyhdistys Savotta toteutti vuonna 2020 ison määrän ilmastotekoja. Näitä olivat muun muassa 3,5 miljoonaa puuntainta metsänomistajien metsiin, joista noin puolet istutettuna.

Lisäksi tehtiin 4100 hehtaaria nuoren metsän hoitoa ja 2500 hehtaaria terveys- ja kasvatuslannoituksia. Puun myyntisuunnitelma puuston harvennusta varten tehtiin puolestaan 10 000 hehtaarille.

Vuonna 2021 Savotan tavoitteena on lisätä nuoren metsän hoidon pinta-alaa 4400 hehtaariin. Samoin kasvatushakkuissa pyritään 12 000 hehtaariin. Metsänviljelyssä ja lannoituksessa tavoitemäärät pysyvät vuoden 2020 tasolla. Nämä metsänhoidon toimenpiteet ovat tärkeässä roolissa, jotta puusto pysyy hyvässä kasvukunnossa ja sitoo hiiltä.

Metsien hyvän kasvukunnon ylläpitämisen lisäksi edellä mainituilla toimilla on myös merkittävä vaikutus aluetalouteen ja työllisyyteen. Savotta työllistää vuositasolla yhteensä 120 henkilötyövuotta. Mukana on omien toimihenkilöiden ja metsureiden ohella metsuriyrittäjiä, koneyrittäjiä työntekijöineen sekä nuoria metsänviljelyaikaan.

Hyödyllinen tarkistuslista

Metsänhoitoyhdistys Savotta on ottanut käyttöön luonnonhoitotoimenpiteiden tarkistuslistan.

Uutena käytäntönä on, että metsäasiantuntija käy metsänomistajan kanssa läpi luonnonhoidon toimenpiteiden listaa aina, kun sovitaan hakkuun tai metsänhoitotoimenpiteiden toteutuksesta.

Luonnon monimuotoisuutta ja vesiensuojelua edistäviä toimenpiteitä on listattu koko metsänkierrolle, taimikonhoidosta uudistushakkuuseen. Muistilistan avulla metsänomistaja voi kirjata luontoarvoihin liittyvät tavoitteensa.

Tämä on hyödyllistä etenkin silloin, kun haluaa turvata luontoarvoja metsänhoidon suosituksia ja metsäsertifioinnin vaatimuksia laajemmalti. Lista myös parantaa tiedonkulkua työketjussa.

Luonnonhoidon asioista metsänomistaja voi jutella joko oman metsäasiantuntijansa tai Savotan ympäristöasioista vastaavan Saara Koskisen kanssa.