Vieraskynä (muokattu 7.4. 8:26) Jaana Selander

Suomalainen perhemetsätalous on käsite ja itseisarvo

Ari Ruotsalainen

Suomalainen metsänomistus perustuu perhemetsätalouteen, joka on maailmanlaajuisesti poikkeuksellista. Yli 600 000 suomalaista omistaa metsää. Metsien hyödyntäminen ei kuitenkaan rajoitu pelkästään omistamiseen, vaan jokamiehenoikeudet sallivat kaikkien liikkua metsissä ja poimia marjoja ja sieniä. Tämäkin on maailman mittakaavassa erittäin poikkeuksellista. Perhemetsissä omistajien tavoitteet vaihtelevat taloudellisesta tuotosta suojeluun.

Tämä varmistaa kestävyyden. Se mistä pienmetsänomistusta on arvosteltu, on sen ehdoton etu. Metsätalous ei ole vain puuntuotantoa. Perhemetsätalous toimii ja antaa vakaata tuottoa kaikissa taloustilanteissa. Siinä otetaan huomioon kaikki metsän arvot, niin taloudelliset kuin sosiaaliset ja myös ekologiset arvot.

Perhemetsätalous on osoittautunut vuosikymmenten aikana erittäin toimivaksi ja koko yhteiskuntaa hyödyntäväksi malliksi. Nykyiseen keskusteluun metsistä ja niiden käytöstä liittyy paljon tunteita ja näkökulmia. Ylisukupolviselle perhemetsätaloudelle nämä asiat eivät ole vieraita.

Monelle on varmaankin yllätys, että nykyisen metsänhoidon aikana lehtipuuston osuus Suomen metsissä on kasvanut. Tai että nykyinen viljelymetsätalous on lisännyt vanhojen ja järeiden puiden määrää. Monet luovat omilla kommenteillaan mitattuun tietoon verrattuna täysin päinvastaisia mielikuvia. Suomen metsiä on inventoitu ja mitattu jo sata vuotta. Puuston lisäksi tietoa tarvitaan nykyään hiilensidonnasta ja monimuotoisuudesta.

Yksityismetsänomistus on etu myös ilmaston ja monimuotoisuuden kannalta. Metsänomistajilla on metsiensä suhteen erilaisia tavoitteita. PTT:n tutkimuksen mukaan luontoarvot, virkistys ja maisema ovat tärkeitä 66 prosentille metsänomistajista.

Metsät ovat ratkaisevassa asemassa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Hyvällä metsänhoidolla voidaan merkittävästi lisätä hiilinieluja ja metsien kykyä sitoa hiiltä. Metsänomistajat tekevät miljoonia ilmastotekoja istuttamalla puun taimia, hoitamalla taimikkoja ja harventamalla kasvatusmetsiä sekä investoimalla lannoitukseen.

Kestävässä kehityksessä ympäristöasioiden sekä taloudellisten ja sosiaalisten seikkojen tulee olla keskenään tasapainossa. Näin saavutetaan tilanne, jossa ihmisillä ja luonnolla on hyvä olla. Myös kulttuurilliset asiat ovat nykyisin osa kestävää kehitystä.

Nykyiset ilmastopaneelin vaatimukset Suomen metsien suojelusta ja niiden käyttämisestä vain hiilinieluina ovat kestävän kehityksen taloudellisten ja sosiaalisten ulottuvuuksien vastaisia ja korostavat vain ympäristöulottuvuutta.

Metsien hyödyntämisen taloudellinen merkitys Suomelle on 8,5 miljardia euroa (4,5 prosenttia bkt:stä), mihin käytetään metsiemme vuotuisesta kasvusta vain noin 60 prosenttia.
Suomen metsäpinta-alasta on samaan aikaan suojeltu noin 13 prosenttia. Tulee muistaa, että tiukasti suojellusta metsäpinta-alan osuudesta Suomen osuus kattaa EU:n alueella yli puolet.

Edellä mainitut luvut kertovat suoraan metsien merkityksen Suomen taloudelle ja myös sen, kuinka kestävästi metsiämme käytetään ja kuinka hyvin niitä on aina suojeltu.
Savotta on metsänomistajan viisas, kokenut, läheinen ja helposti saavutettava kumppani – aina perhemetsätalouden puolella.

Kirjoittaja on metsänhoitoyhdistys Savotan johtaja.