Kevät on alkanut pikku hiljaa tehdä tuloaan. Sen huomaa esimerkiksi Korpijoentietä ajaessa. Kelirikko on huomattava ja tie heikossa kunnossa. Erikokoisia kuoppia on lukuisia siellä täällä ja rumpujen kohdalla routaheittoa. Aurinkoisilla kohdilla tie on hyvin pehmeä.
– Kyllä tässä saa ajolinjansa tarkkaan valita ja ajaa melko maltillista vauhtia, jottei satu mitään ikävää. Ei ole kauankaan, kun joku särki tässä iskunvaimentimensa, kertoo maanviljelijä Tuomo Tikka, joka käyttää Korpijoentietä useita kertoja viikossa.
Tiellä on tällä hetkellä 12 tonnin painorajoitus. Se tietää sitä, etteivät kaikki raskaat ajoneuvot voi siitä ajaa.
– Maitoauto on pystynyt kulkemaan, mutta sekin on saattanut olla myöhässä.
Kelirikko on vuosittain melko iso ongelma Korpijoentiellä.
– Tie on sen verran huonoille pohjille tehty. Lisäksi määrärahat ovat ilmeisen tiukassa tällaisen alemman tieverkon hoitoon, vaikka toisaalta sittenhän se vasta kalliiksi tuleekin, jos kelirikko pääsee tarpeeksi pahaksi. Niinpä toivoisi, että tietä hoidettaisiin säännöllisemmin, Tikka sanoo.
Tikka itse asuu Varpalahdentien varrella, jonne kuljetaan pääasiassa Korpijoentien kautta. Varpalahdentie on yksityisessä ja Korpijoentie valtion hoidossa.
– Varpalahdentie on ollut ihan hyvässä kunnossa Korpijoentiehen nähden. Tässä kohtaa pitääkin antaa Kiuruvedelle kiitosta, mutta valtion suuntaan moitteita.
Otolliset olosuhteet
Tämän kevään kelirikosta uhkaa tulla Pohjois-Savossa keskimääräistä vaikeampi ja pidempi. Ainakin ennusmerkit ovat sellaiset.
– Maaperä ja maasto-olosuhteet ovat täällä monin paikoin kelirikon syntymiselle otollisia ja lisäksi alueella on paljon sorateitä, sanoo tiedotteessa ely-keskuksen kunnossapitoyksikön päällikkö Vesa Partanen.
Otollinen on ollut myös viime kuukausien sää. Syksyllä ja alkutalvesta satoi runsaasti vettä, minkä takia teiden rungot jäivät todella märiksi. Myöhemmin keskitalvella koettiin puolestaan kovia ja pitkiä pakkasjaksoja, ja niinpä jäälinssejä tuli myös syvemmälle pohjamaan rajapintaan.
Onkin todennäköistä, etteivät teiden pintakerrokset ehdi kuivua kunnolla ennen kuin pohjamaa alkaa sulaa. Siksi sorateillä kannattaakin varautua tänä keväänä tavanomaista vaikeampaan kelirikkoon sekä painorajoituksiin.
Toki myös kevään säällä on merkitystä. Pahinta roudan sulamisaikana on pilvinen ja sateinen sää, jolloin routa sulaa nopeasti ja tien pintakerrokset voivat liejuuntua pahastikin. Tuulinen, kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset puolestaan pitävät kelirikkoa kurissa.
Sorateillä esiintyy aina alkuvaiheessa pintakelirikkoa ennen varsinaisen runkokelirikon syntymistä. Tierungot eivät sula aurinkoisilla ja varjoisilla tieosuuksilla samaan tahtiin. Liejuuntuminen on ollut viime vuosina syvää runkokelirikkoa pahempi ongelma.
Painorajoituksia
Kiuruvedellä on tällä hetkellä painorajoitettuja teitä Korpijoentien ohella myös ainakin Koivujärven suunnalla. Ajantasaisen kartan voi katsoa internetistä Väyläviraston kelirikkopalvelusta.
Kelirikkoisten teiden liikenteen rajoittamisen tarkoituksena on estää teiden vaurioituminen raskaan liikenteen vaikutuksesta ja turvata elintärkeiksi katsottavat kuljetukset ainakin minimitasolla. Tiet pyritään pitämään sellaisessa kunnossa, että jokaiseen talouteen voi kulkea vähintään henkilöautolla.
– Jos kelirikkotilanne kehittyy sellaiseksi, että tien vaurioituminen on odotettavissa, liikennettä ryhdytään rajoittamaan asettamalla painorajoituksia. Yleisin rajoitus on 12 tonnia. Rajoitukset eivät tosin koske elintärkeitä kuljetuksia, kertoo Pohjois-Savon ely-keskuksen kunnossapitovastaava Marja Bäck.
Ely-keskus tekee päätökset painorajoituksista ottamalla huomioon paikalliset olosuhteet ja maanteiden hoidosta vastaavan urakoitsijan esitykset. Vinkkejä tulee myös tavallisilta kansalaisilta.
Painorajoitukset pyritään asettamaan mahdollisimman lyhyeksi aikaa. Rajoitukset poistetaan, kun roudan sulaminen on edennyt tarpeeksi syvälle ja tie on saavuttanut riittävän kantavuuden.
– Toiveissa on, että tiedossa olevia raskaita kuljetuksia ajoitettaisiin kelirikolle alttiilla tiellä ennen varsinaisen runkokelirikon alkamista ja hyödynnettäisiin yöpakkasia. Usein tämä tarkoittaa aikaista aamua, jolloin teiden kantavuus on suurimmillaan, toteaa Vesa Partanen.
