Jaana Selander

Koston politiikka ei kannata

Rauno Pikkarainen

Kukaan meistä ei ole absoluuttisesti oikeassa, vaan päätökset syntyvät kompromissien tuloksena tai olet kokonaan ulkona syntyneestä ratkaisusta (tämäkin on joskus järkevää). Mutta jos koetat tuoda vain omaa totuuttasi esiin joko pitkillä puheilla, tai piilottamalla häviösi toiseen esitykseen, et ole yhteistyökykyinen, jota tarvitaan jos halutaan toimimaan kunnan parhaaksi.

Tulevassa maakuntahallinnossa hyvinvointialueilla korostuvat erityisesti pienten kuntien edustajien yhteistyökyky ja yhteistyötaito, jotta voidaan säilyttää edes osa palveluista kotikunnassa.

Hyvinvointialueen rahoitukseen on jo alussa suunniteltu ansa, joka heikentää reuna-alueiden ja seutukuntien palveluita. Pohjois-Savossakin vuoden 2023 pohjarahoitus on kymmeniä miljoonia euroja vajaa verrattuna nykyiseen kustannustasoon. Lisäksi KYS on ottanut nyt 100 miljoonaa velkaa investointeihinsa, koska hyvinvointialue ei saa tehdä alijäämää. Näistä investointien tarpeellisuudesta on käytännössä päättänyt Kuopio, eivät hyvinvointialueen tulevat päättäjät. Mutta takaisinmaksusta ja lyhennyksistä joutuu vastuuseen tuleva hyvinvointialue. Tästä huolensa on ilmaissut myös VATE, eli uudistusta valmisteleva toimielin, joka koostuu virkamiehistä. Lisäksi pelastustoimessa tulee ylityksiä nykyiseen vähintään 5 miljoonaa, jopa enemmän. Lisäksi osansa vie tietokoneohjelmien ja palkkojen harmonisointi toimintaa aloitettaessa.

Kun otetaan huomioon edellä esitetyt alijäämät, niin olen todella huolissani sen kunnan palveluista, jonka edustajat/edustaja harjoittaa koston politiikkaa.

Hyvinvointialueen, niin kuin muidenkin ylikunnallisten toimielinten, päätöksenteossa on toimittava taiten. On joskus hyväksyttävä myös häviö ja koetettava minimoida tappio, tai jossakin muussa asiassa saada kompensaatioita yhteistyössä sopien.

Ylikunnallisissa neuvotteluissa saa ja pitääkin olla tiukka sekä jämäkkä, mutta kostotoiminnalla häviät aina.

Kirjoittaja on Vasemmistoliiton aluevaaliehdokas