Asevelvollisuuslakiin perustuvat kutsunnat ovat jälleen vauhdissa Pohjois-Savon alueella. Torstaina järjestettiin tilaisuus Kiuruvedellä, kun kulttuuritalon Kiurusaliin saapui paikalle noin 50 kutsunnanalaista nuorta miestä.
Kutsuntoja järjestetään tänä vuonna hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa moniin edelliskertoihin verrattuna. Tämän totesi myös tilaisuuden avannut everstiluutnantti Mikko Mönkkönen.
– Eipä olisi uskonut vuosi sitten, että missä tilanteessa ollaan nyt. Maailma näyttää hyvin erilaiselta: Venäjän raaka hyökkäyssota, jossa käytetään aseellista voimaa paitsi Ukrainan sotilas- myös siviilikohteisiin, on käsittämätöntä.
– Lisäksi Suomi ja Ruotsi ovat hakeneet puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Ratifiointi puuttuu enää Turkilta ja Unkarilta, mutta lopulta tämä prosessi tulee menemään maaliin, Mönkkönen uskoi.
Nato antaa Suomelle tarvittaessa tukea ja turvaa, ja Suomi pääsee entistä syvemmin osaksi kansainvälistä yhteisöä.
– Ei meidän pidä olla vain yksin täällä peräpohjolassamme. Onnistunut ulkopolitiikka on yksi hyvä keino ylläpitää turvallisuutta, Mönkkönen huomautti.
Suomen asevelvollisuuteen ja varusmiespalvelukseen Nato-jäsenyydellä ei ole everstiluutnantin mukaan vaikutusta.
– Muutoinkaan Kiuruvedellä tuskin huomataan muutosta aiempaan. Suomi huolehtii edelleen omasta puolustuksestaan samalla tavalla kuin ennenkin. Tähän tarkoitukseen paras järjestelmä on yleinen asevelvollisuus, joka on Suomen puolustuksen kulmakivi. Se on ollut sitä jo yli sata vuotta.
Kirkkoherra Kimmo Kivelä painotti, että yleisellä asevelvollisuudella Suomi ei suinkaan ihannoi sotaa, vaan päinvastoin: sillä on pasifistinen tarkoitus.
– Ydinajatus on, että rauha säilyisi, sillä sota on suuri onnettomuus, kuten olemme viime aikoina joutuneet todistamaan.
Perustehtävä säilyy
Kiuruveden kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen toi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Siponen. Hänkin sanoi tämän vuoden kutsuntoihin liittyvän erityistä latausta ja tunnelmaa.
– Hyvin lähellä Suomea on käynnissä täysimittainen sota, jonka on täysin tuomittavasti aloittanut rajanaapurimme Venäjä. Jokainen ymmärtää jälleen konkreettisesti sen, mikä merkitys on oman maan ja kansan puolustamisella. Sillä tehtävällä, johon teidät tänään täällä kutsunnoissa määrätään.
– Myös puolustusratkaisumme on muuttumassa, kun olemme hyvää vauhtia menossa kohti puolustusliitto Natoa. Todennäköisesti te tulette suorittamaan varusmiespalveluksenne osana tätä puolustusyhteistyötä. Perustehtävä on kuitenkin edelleen sama: Suomen rajojen puolustaminen.
Siponen myös korosti, että jokainen on tärkeä Suomen puolustamisessa, tehtävästä ja maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Samalla hän kannusti tulevia varusmiehiä ottamaan kaiken hyödyn irti armeija-ajasta.
– Ei kannata pelätä haasteita tai yrittää päästä mahdollisimman vähällä. Esimerkiksi omat parhaat muistoni ovat juurikin niistä kovimmista paikoista, hän evästi.
Innolla palvelukseen
Majuri Mika Saastamoisen mukaan kiuruvetiset määrätään pääasiassa Kainuun prikaatiin Kajaaniin, vaikka muuallekin on toki mahdollista hakeutua. Suurin osa asevelvollisista suorittaa yhä perinteisen varusmiespalveluksen, sillä maanpuolustushenki on Suomessa edelleen korkealla.
Yksi hyvä esimerkki kiuruvetisten hyvästä asenteesta oli kutsunnanalaisena paikalla ollut Leevi Kainulainen. Hyvissä ajoin Kiurusaliin saapunut nuorukainen kertoi hakevansa Imatralle Immolan varuskuntaan, jossa koulutetaan erikoisrajajääkäreitä.
– Lisäksi haluaisin reserviupseerikouluun Haminaan ja sen jälkeen olisi kiva vielä jäädä töihinkin puolustusvoimiin. Ihanteellinen palveluksen aloitus voisi olla alkuvuodesta 2024, koska silloin ehtisin suorittaa ammattiopiston loppuun ennen armeijaan menoa, hän suunnitteli ennen kutsuntalautakunnan eteen astumista.
Kutsuntapäivän aikana hän kertoi hyvän tunteensa armeijasta vahvistuneen.
– Aika lailla sellaista on ollut kuin odotinkin. Tykkäsin, että mentiin heti suoraan asiaan, sellaista sen pitää ollakin. Kyllä armeija on varmasti oikea ja hyvä paikka minulle, hän pohti.
