Nimille ”Savolainen talkkuna” ja ”Savolainen talakkuna” haetaan EU:n nimisuojaa. Nimisuojahakemus perustuu Savolaisen talkkunan maineeseen perinteisenä savolaisena viljatuotteena, jonka erityispiirteinä on sen tumma väri ja karkea rakenne. Suojatun maantieteellisen merkinnän (SMM) hakijana on ProAgria Itä-Suomi ry.
Savolainen talkkuna tai Savolainen talakkuna on keitetyistä ja uunissa paahdetuista jyvistä karkeahkoksi jauhettu jauhoseos, jonka pääasiallinen raaka-aine on ohra tai ohra ja kaura sekoitettuna. Talkkunalle on ominaista karkeahko rakenne, paahdetun viljan tuoksu, maku ja ruskea väri.
Savolainen talkkuna poikkeaa muista talkkunoista siten, että se on väriltään tummempaa ja karkeaksi jauhettua. Tuotteelle on ominaista hyvä säilyvyys monivaiheisen valmistusprosessin ansiosta.
Savolaisen talkkunan historia ja maine
Savolainen talkkuna tai Savolainen talakkuna periytyy alkeellisista jauhoruuista, joita satoja vuosia sitten valmistettiin kuivamuonaksi mukaan erä- ja sotaretkille. Savossa talkkunaa on perinteisesti tehty Mikon päivän jälkeen lokakuussa. Talkkuna kuivataan uunissa, mikä on tyypillistä erityisesti Suomen itäiselle ruokaperinteelle.
Tyypillisin talkkunasta tehtävä ruoka Savossa on puuro. Puuron lisukkeena on perinteisesti ollut tirripaistia, sillä kuuma vilja ja sianliha ovat hyvä makuyhdistelmä. Puuroa nautitaan myös voisilmän kanssa. Savolainen talkkuna soveltuu hyvin myös jälkiruokiin esimerkiksi marjojen kanssa.
Maineesta kertoo, että Helsingin yliopiston Savolainen osakunta järjestää syksyisin talkkunajuhlat, joissa syödään talkkunapuuroa ja tirripaistia. Talkkunajuhlilla on pitkä perinne ja ensimmäisen kerran talkkunaa syötiin Talkkunajuhlissa jo 1887. Lisäksi Suomessa on vuodesta 2013 toiminut Suomalaisen Talkkunan perinneyhdistys, jonka tarkoituksena on vaalia ja tehdä tunnetuksi sekä kehittää suomalaista talkkunaperinnettä.
Nimen rekisteröintiin liittyvä kansallinen vastaväitemenettely on käynnissä 19.12.2022 saakka.
Niemelät tekivät talkkunat itse
Talkkuna on kuulunut myös kiuruvetiseen jouluperinteeseen. Teeriperän Lähdemäessä Vuokko ja ja Vesa Niemelä söivät talkkunaa parhaillaan joka päivä 2010-luvun puolivälissä (Kiuruvesi-lehti 16.12.2015).
Niemelät tekivät itse talkkunajauhoa useita kymmeniä vuosia omaan käyttöön ja myyntiin. Talkkunan valmistus on isotöinen prosessi. Talkkuna tehdään ohran jyvistä, joita liotetaan paahdetaan ja seulotaan.
Vesa Niemelä sanoi tuolloin Kiuruvesi-lehden haastattelussa, että kun syö talkkunaa ja tirripaistia, jaksaa ”mualiman melskeissä”,
