Kiuruveden taajamassa on turhan paljon tyhjää liiketilaa useissa liikekiinteistöissä.

Kaupungin yritysneuvoja Tuula Parkkonen-Suhonen kertoo, että kyselijöitä ja katselijoita tiloille kyllä on, mutta tilat eivät vastaa yrittäjien käyttötarkoitusta. Osassa tiloista voi olla korkeat energiakustannukset ja tilan kuntoon nähden vuokra voi olla yrittäjän mielestä kallis.

– Osa liiketiloista on myös vanhoja. Haetaan toisenlaista tai kompaktimpaa tilaa.

Parkkonen-Suhonen sanoo, että tämän päivän trendi ovat kauppakeskukset, minne saadaan enemmän asiakasvirtaa.

– Kauppakeskuksissa ollaan paremmin esillä, saadaan näkyvyyttä ja kustannukset ovat matalammat. Tämä sama ilmiö on joka paikailmiö on joka paikassa, myös asiakkaat tykkäävät tulla keskuksiin.

Kiuruvedelläkin on näitä keskuksia, Kassala ja Elonkulma sekä saman katon alla toimivat Osapalvelu ja urheiluliike, joista on saatu moderneja, näyttäviä tiloja.

– Kun toimitaan saman katon alla, voidaan tehdä yhteistyötä, tuki on lähellä, kun on muita yrittäjiä lähellä.

Toisaalta Parkkonen-Suhonen sanoo, että uusi yrittäjä voi löytyä äkkiäkin Kiuruveden taajamaan, kun tila täyttää tarpeen.

Ei ole asiakkaita, ihmisiä muuttaa pois

YrittäjäKari-Matti Räty omistaa kiinteistöjä taajamassa, muun muassa Kassalan, Elonkulman ja Säästöpankin talon. Säästöpankin talossa on tyhjillään pankin liiketila, johon on ollut kyllä kyselyjä.

Rädyn mukaan tyhjien liiketilojen taustalla on se, että ihmiset muuttavat pois Kiuruvedeltä ja liiketoiminta on kannattamatonta, kun ei ole asiakkaita. Myös sota ja korona ovat verottaneet kassavirtoja.

– Kuinka paljon on tyhjää tilaa vuoden päästä? Pahaa pelkään, miettii Räty.

Räty sanoo, että vanhojen rakennusten ylläpito maksaa ja jos rakennuksiin lähtee investoimaan, esimerkiksi maalämpöön, vuokria olisi korotettava, eikä siitä huolimatta saa kulujaan pois.

Räty harmittelee, että Kiuruvedelle on syntynyt paljon korjausvelkaa vuosien saatossa, remontteja olisi pitänyt tehdä.

– Yhden puoli miljoonaa euroa laitoin Vanhaan Säästöpankkiin, mutta se oli enemmän kulttuuriteko.

Rädyn mukaan yrittäjät pelkäävät myös omistamista, mieluummin ollaan vuokralla tai ostetaan leasingillä, se on riskitöntä, ei jää velvollisuuksia.

– Ei ole yrittäjiä, jotka haluaisivat sitoutua.

Taloudellinen epävarmuus jarruttaa

Yrittäjä Jarkko Riikonen omistaa vanhan virastotalon. Hän on yrittänyt saada entistä Lunan tilaa eteenpäin, kyselijöitä on ollut, mutta toiminta tyssää alkupääomaan.

– Toinen jarru on taloudellinen epävarmuus, sähkönhinta, Riikonen sanoo.

Senioriasunnoille olisi kysyntää ja rakennukseen on remontoitu kuusi asuntoa, joissa on asukkaat vuokralla.

– Sopivaa rahoittajaa ei ole löytynyt, että olisi voitu tehdä kerralla koko talo valmiiksi. Tehdään nyt pienissä erissä ja etsitään oikeanlaista rahoitusmallia.

Riikonen näkee myös, että liikekeskustyyppinen toiminta on vahvuus, kun löytyy kimppaan sopivat toimijat.

– Kiuruvedellä on haastava tulevaisuus, paikkakuntaa pitäisi pystyä jalostamaan parempaan suuntaan. Tänne voisi olla tulijoita, jos tarjolla olisi moderneja asuntoja, nyt asuntokanta on ränsistynyt ja vanha. Lisäksi meillä vain puretaan asuntoja. Tästä vinkkelistä näyttää tosi synkältä. Meillä kevät näyttää positiiviselta, remonttikysyntää on ympäristöpitäjissä. Jospa ihmiset uskaltaisivat käyttää rahaa, eivät jäisi pelossa säästämään, jos kenellä rahaa on, näin tämä paletti voisi pyöriä paremmin, Riikonen ajattelee.