Kiuruvesi palkittiin Pohjois-Savon yrittäjäystävällisimpänä kuntana. Vielä kolme vuotta sitten tilanne oli aivan toisenlainen.

Elettiin kesää 2020, kun Kiuruvesi sai vähemmän mairittelevia uutisia. Tuolloin julkaistussa Suomen Yrittäjien kuntabarometrissä kaupunki sijoittui Pohjois-Savossa viimeiselle sijalle. Nyt kuitenkin kolme vuotta myöhemmin Kiuruvesi palkittiin Pohjois-Savon yrittäjäystävällisimpänä kuntana. Kuinka tämä on ollut mahdollista?

– Merkittävin sysäys oli pari vuotta sitten, kun alkoi uusi valtuustokausi ja saatiin uusi elinkeinojaosto. Myös virkakunta vaihtui ja tuli uudet vetäjät. Eikä pidä unohtaa Kiuruveden Yrittäjien puheenjohtajaa Tomi Rönkköä. Hänkin oli merkittävässä roolissa uuden suunnan ottamisessa, kertaa Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen.

Yksi olennainen tekijä on ollut jalkautuminen yrityksiin. Elinkeinojaosto on tehnyt jo yli sata vierailua ja ottanut huomioon yrittäjien toiveita sekä ajatuksia.

– Kiitos kuuluu myös Kiuruvesi-lehdelle, joka on ollut vahvasti uutisoimassa vierailuistamme. Olemme saaneet paljon erilaisia yrityksiä esille ja ihmisten tietoisuuteen: myös sellaisia, joita ei ole aiemmin juuri tunnettu.

– Kaiken kaikkiaan monen eri tahon yhteistyö on ollut se avainsana, joka on meitä kantanut. Ilman sitä emme olisi saaneet näin paljon aikaan, Rusanen kertaa.

Kiuruvedellä laadittiin viime vuonna myös uusi kaupunkistrategia sekä yritys- ja elinkeino-ohjelma. Rusasen mukaan Kiuruvedellä on otettu painopisteet ja yritysten kehitystoiveet laajasti huomioon.

– Kaupungin ja yrittäjien välinen yhteistyö on kehittynyt ja tiivistynyt huimasti viime vuosina. Monia asioita on saatu yhdessä eteenpäin ja toimintamalleja kehitetty yrittäjämyönteisemmiksi.

Katseet eteenpäin

Juha-Pekka Rusanen katsoo luottavaisena tulevaisuuteen, joskaan ei tuudittaudu liikaan tyytyväisyyteenkään.

– Nykytilaa ei pidä ylläpitää ja jäädä paikalleen seisoskelemaan, vaan asioita pitää edelleen kehittää monella osa-alueella. Näen esimerkiksi ruoassa vielä paljon potentiaalia. Työtä pitää siis jatkaa ja viedä tekemistä entistä konkreettisemmalle tasolle. Sovitut asiat on saatava määrätietoisesti maaliin.

Rusasen mukaan Kiuruvedellä on monia hyviä asioita toteutunut, käynnissä ja vireillä. Yritysvierailujen ohella on ollut lukuisia tapahtumia, kuten Suomen suurin torjkokkous ja Aamulypsy Areenan avajaiset, jotka ovat saaneet valtakunnallistakin huomiota. Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen tituleerasi puolestaan Kiuruvettä jokin aika sitten Suomen villeimmäksi kunnaksi.

– Olemme mielestäni onnistuneet tuomaan positiivisella tavalla maaseudun mahdollisuuksia ja Kiuruvettä kaikilla aisteille esiin. Samalla on ollut elinkeinohankkeita, kuten tuulivoimahankkeita ja Suomen Lantakaasun Kiuruvedelle kaavailema iso biokaasulaitos. Näen biokaasun antavan tämän alueen jo entuudestaan vahvan maa- ja metsätalouden kehittämiseen hyviä eväitä.

– Edellä mainittuja hankkeita tulee edistää, sillä ne toisivat kaivattuja lisäverotuloja palvelujen ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä investointien toteuttamiseen.

Kiuruvedellä on aktiivisesti kehitetty myös Hingunniemeä, josta on tulossa hyvää vauhtia vahva hevostalouden keskittymä. Alueella on Ylä-Savon ammattiopiston hevostalouden opetusta, Suomen Hevostietokeskus ja äskettäin avattiin uudet tilat kaupungineläinlääkäreille sekä yksityiselle hevospraktiikalle.

Matkailuakin on kehitetty ja yksi tärkeimmistä on jokavuotinen Iskelmäviikko, joka teki kävijäennätyksensä viime vuonna. Mutta uuttakin on tuloillaan, kuten Pohjoismaiset Karavaanipäivät ensi vuoden heinäkuussa. Tuolloin Kiuruvedelle kokoontuu matkailuajoneuvoharrastajia ympäri Eurooppaa.
Rusanen sanoo, että Kiuruveden perusajatuksena on vahvuuksien kääntäminen menestystekijöiksi ja heikkouksien vahvuuksiksi. Tunnustus yrittäjäystävällisyydestä on yksi kannustin jatkaa työtä elinvoimaisen Kiuruveden eteen.

– Elinvoimaisena voimme rahoittaa hyvät palvelut kuntalaisille jatkossakin.

Myös edunvalvonnassa on Kiuruvedellä petrattu, mikä omalta osaltaan palvelee yrittäjiä. Viimeisen reilun vuoden aikana Kiuruvedellä on käynyt monia etujärjestöjen edustajia sekä valtiovaltaa aina ministereitä myöten.

– Avainjuttu on se, että vuoropuhelu eri tahojen välillä on mutkatonta. Keskusteluille on oltava matala kynnys ja on tärkeää löytää yhteisiä tavoitteita, joita viedään eteenpäin. Olemmekin saaneet luotua yhteistä näkymää tulevaisuuteen, minkä puolesta kaikki tekevät nyt töitä.

Palveluita on käytettävä

Yksi keskeinen henkilö Kiuruveden yrittäjämyönteisyyden kohentumiseen on ollut elinkeinojaoston puheenjohtaja Matti Lappalainen (Liike Nyt). Hänet valittiin ensimmäistä kertaa valtuustoon kaksi vuotta sitten ja tuolloin Lappalaisen vaalilupauksena oli, että Kiuruvesi nousee Yrittäjäbarometrin viimeiseltä sijalta toiseksi viimeiseksi. Lopulta kävikin paljon paremmin.

– Lähdin politiikkaan, koska mielestäni Kiuruveden elinkeinoelämä kaipasi kehittämistä. Paljon on jo saatu aikaan, mutta paljon on vielä tehtävääkin.

– Voisi sanoa, että nyt ollaan vasta hyvällä alulla. Noin puolet yrityksistä on yhä kiertämättä ja meidän pitää saada entistä konkreettisempia toimia tehdyksi yritysten hyvinvoinnin eteen. Ihmiset on saatava aidosti käyttämään Kiuruveden palveluita. Kun niitä käytetään, eurot jäävät kiertämään omaan pitäjään ja se lisää kaikkien hyvinvointia.

– Touhu

pitää siis saada muuttumaan rahaksi, jotta yritykset pärjäävät ja palvelut säilyvät lähellä. Yrittämisen kautta meille tulee myös työpaikkoja ja verotuloja.

Lappalainen näkee, että hyvinvoiva elinkeinoelämä ja maatalous ovat niitä tekijöitä, jotka edesauttavat tulevaisuuden suuria investointeja kuten koulujen kuntoon laittamista. Esimerkiksi tuulivoimaloiden varaan ei voi liikaa laskea.

– Kaupungin tehtävä ei ole perustaa yrityksiä, mutta voimme luoda sille hyvät edellytykset. Virkamiehet ja luottamushenkilöt ovatkin nyt tehneet hyvää työtä yrittäjien suuntaan ja meidät on otettu hyvin vastaan. Seuraavaksi ihmiset on saatava vielä aktiivisemmin mukaan tukemaan paikallista yrittäjyyttä.
Lappalainen on aiemmin antanut esimerkin, että toisinaan vaikkapa sähköurakka voidaan ostaa paikkakunnan ulkopuolelta halvalla, mutta samalla ei kuitenkaan ajatella jatkoa: oman paikkakunnan yrittäjä olisi lähellä, jos ongelmia tai jatkotöitä ilmenee. Kiuruvetiset yrittäjät voisivat paremmin, jos koko urakka hankittaisiin omasta pitäjästä.

Lappalainen kannattaa tervettä kilpailua, joskin liiallinen kateus pitää vielä saada pois. – Kiuruvedellä pitää edelleen miettiä liikaa, että mitähän toiset minusta ajattelevat. Tähän haluan muutosta. Samoin haluaisin nähdä puolin ja toisin erilaista yhteistyötä lähiseudun kuntien kanssa.

Yhteinen sävel on löytynyt

Kiuruveden Yrittäjien puheenjohtaja Tomi Rönkkö on ollut hyvillään siitä, että Kiuruvesi palkittiin Pohjois-Savon yrittäjäystävällisimpänä kuntana.

– Muutama vuosi sitten yrittäjäyhdistyksen tuoreena puheenjohtajana kävin kriisipalaveria silloisen kaupunginhallituksen kanssa. Siitä alkoi määrätietoinen työ yrittäjäystävällisyyden parantamiseksi ja se on nyt tuottanut tulosta.

– Taustalla on ennen kaikkea yhteistyö yrittäjäyhdistyksen ja sen jäsenyrittäjien, kaupungin johdon sekä luottamushenkilöiden kesken. Se on saatu todella kiitettävälle tasolle. Puhumme nyt samaa kieltä.

Rönkkö sanoo, että valinta Pohjois-Savon yrittäjäystävällisimmäksi kunnaksi on tuonut Kiuruvedelle positiivista mainosta.

– Työmme on huomattu ja olen saanut paljon viestiä eri puolilta, että täällä on hyvä meininki. Pidetään siis tästä kiinni.

– Toisaalta menestys tuo myös paineita, ainakin henkilökohtaisesti. Taisinpa mainostaa tittelin saadessamme, ettei tästä ykkössijasta kovin helpolla luovuta, hän naurahtaa ja lisää, että huipulle on haastavaa päästä, mutta vielä haastavampaa siellä on pysyä ja olla ennakkosuosikki.

Vielä ei olla valmiita

Myös Rönkkö on sitä mieltä, että työ on vielä kesken.

– Missään nimessä ei olla valmiita. Elinkeinojaoston tulee jatkaa aktiivista rooliaan ja yrittäjäyhdistyksenä me aiomme olla tukena ja apuna jäsenyrittäjille ja pitää yhteyttä kaupungin kanssa tiiviisti. Ahkerasti yhdessä tekemällä kun jatketaan, niin pysymme kärkisijoilla jatkossakin. Tavoitteena on elinvoimainen Kiuruvesi, missä on hyvä yrittää. Maailma muuttuu nopeasti ja kilpailu kovenee entisestään, joten meidän on oltava koko ajan hereillä.

– Mutta haluan korostaa sitä, että yrittäjät eivät suinkaan voi tuudittautua siihen, että kaupunki tekee meidän puolesta sitä ja tätä. Kaupunki voi luoda olosuhteita ja markkinoida sekä olla yrittäjien ja tapahtumajärjestäjien tukena, mutta kyllä me yrittäjät olemme silti se pääarkkitehti. Kiuruveden elinvoimaisuus ja hyvinvointi on hyvin paljon yritysten pärjäämisestä kiinni. Usein sanotaan, että paikkakunta voi tasan yhtä hyvin kuin sen yritykset.

Tavoitteet korkealla

Yksi tavoite kiuruvetisillä on nostaa paikkakunta Ylä-Savon kaupan keskukseksi.

– Tavoitteet pitää olla korkealla ja minusta se on mahdollista, että Kiuruvedestä tulee Ylä-Savon kaupan keskus. Ei se ole lainkaan utopistinen ajatus.

Toinen mitä Rönkkö odottaa, on suuri biokaasulaitos Kiuruvedelle, mikä toisi teollisia työpaikkoja.

– Ja kyllähän se toisi työtä monelle muullekin suoritealalle. Kyseessä on hyvin suuren luokan hanke, joten yrityskentän täytyy sitten reagoida nopeasti, jos/kun asialle saadaan sinetti. Esimerkiksi tieverkostoa pitää alkaa kiireen vilkkaa parantamaan.

Yhtenä toiveena Rönköllä on vielä se, että maailmantilanne normalisoituisi. Moni yritys on ollut tiukilla viime vuosina erilaisten poikkeusaikojen vuoksi.

– Jospa kohta alkaisi tulla helpotusta ja selvittäisiin vähillä vaurioilla.