Pohjois-Savon hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen (kesk.) vierailee Kiuruvedellä tänään. Raatikainen tutustuu muun muassa Servican toimintaan lukiolla ja kuulee ruokaraatilaisten mietteitä kouluruuasta. Tutustumiskohteena on myös matalan kynnyksen kohtaamispaikka Varapäre. Varapäre palkittiin pari vuotta sitten Mielenterveyden keskusliiton Pomppu 2021-palkinnolla innovatiivisesta ja aktiivisesta toiminnasta. Sokerina tai voisiko sanoa myös karvaana vierailukohteena on myös Kiuruveden terveyskeskus. Koska vierailu ulottuu pitkälle iltapäivään ja lehti on saatava painoon iltapäivän ensitunnilla, juttu vierailusta siirtyy seuraavaan Kiuruvesi-lehteen.
Kiuruveden terveyskeskuksessa ei pääse lääkäriin. Tilanne ei ole muuttunut ainakaan parempaan suuntaan sen jälkeen kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät Ylä-Savon Sote -kuntayhtymän vastuulta hyvinvointialueelle.
Enskassa on ollut alkuvuodesta vain yksi lääkäri, vaikka Kiuruveden kokoiseen kuntaan tarvittaisiin neljä lääkäriä (Kiuruvesi-lehti 1.3.2023). Lääkärivaje tuntuu ja koskettaa kiireettömässä hoidossa.
Ongelma ei ole yksin Kiuruveden. Savon Sanomat kertoi (11.5.2023), että kunnat epäilevät valmistelussa olevan ensimmäisen hyvinvointialueen strategian painottavan Kuopion ylipistollista sairaalaa, erikoissairaanhoitoa perusterveydenhoidon kustannuksella. Kunnissa ollaan huolissaan siitä, kuinka pitkälle peruspalvelut korvataan sähköisillä palveluilla, joiden käyttö on haastavaa ikääntyville.
Kunnat eivät ole tyytyväisiä myöskään viestintään ja yhteistyöhön hyvinvointialueelta kuntiin. Kun tieto puuttuu, ihmiset pommittavat kysymyksillään kuntaa, eikä kunnissa ole vastauksia mieltä askarruttaviin pulmiin, koska hyvinvointialueelta ei löydy yhteystietoja, puhelinnumeroita kehen ottaa yhteyttä. Rautalampi on Savon Sanomien mukaan järjestämässä kuntalaisille hyvinvointi-iltaa, jossa kuntalaiset pääsevät suoraan kysymään hyvinvointialueen edustajilta ongelmakohdista.
Miten käy jatkossa? Hallitusneuvottelut ovat käynnissä kokoomuksen johdolla. Otetaanko yksityiset palveluntuottajat paremmin mukaan palvelujen tuottamiseen?
Kiuruvedellä lääkäripalvelut pelasivat hyvin, kun paikkakunnalla toimi yksityinen Kunnanlääkärit. Tuolloin valtion tuella saattoi palvelusetelillä valita joko yksityisen tai julkisen terveydenhoidon. Kyseessä oli kokeilu. Toki tämäkin systeemi maksaa veronmaksajille.
Lääkäripula on iso kysymys, jossa resurssin jakajina on perusterveydenhuollon lisäksi työterveyshuolto, erikoissairaanhoito ja yksityiset palvelut. Läheskään kaikilla ei ole varaa yksityiseen palveluun, eivätkä kaikki ole työterveyshuollon piirissä. Parasta olisi hoitaa sairaudet ennen kuin ne vaativat kallista erikoissairaanhoitoa.