Onnen Maan näyttelijäkaartista mukana Enni-Kaisa Arffman (Virva), Aapo Falck (Tenho) ja Annakaisa Paldan (Laura). Etualalla Pekka Tikkanen (Ukko-Antti) ja Aino Säilynoja (Tiina). Kuva: MAARIT ÄYHYNMÄKI
Kulttuuri, Teatteri Jaana Selander

Mistä löytyy Onnen maa – kesäteatteri Eerola juhlii tänä kesänä 10-vuotistaivaltaan

Maarit Äyhynmäki

Kesäteatteri Eerolan ohjelmistossa nähdään tänä kesänä musiikkinäytelmä Onnen maa. Näytelmä sijoittuu 1960-luvun työntäyteiselle maaseudulle, jonne kaupunkiin muuttanut Tenho palaa kesänviettoon. Mistä löytyy Tenhon Onnen maa, ja vieläkö työrukkaset pysyvät käsissä tilan töissä? Lavasteet hehkuvat rakkauden väriä ja tapahtumien kulkua siivittää tanssimusiikki.

Ohjaaja Satu Hukkanen kertoo, että porukalla työstettyyn näytelmään alkoi tulla mukaan muutakin musiikkia kuin tangoa, tosin näytelmän nimikkotango on edelleen mukana. Hukkanen on nyt toista kertaa ohjaamassa kesäteatterilla, lisäksi hän on ohjannut kaksi kulttuuritalolla esitettyä näytelmää.

Tenhon roolissa näyttelevä Aapo Falck kertoo, että tanssin opettelu roolia varten on parhaillaan käynnissä.

– On puhuttu täällä, että pitäisiköhän lähteä käymään oikeissa lavatansseissa Tenhon roolivaatteissa, Falck kaavailee.

Näytelmän Tenhoa hän kuvailee henkilöksi, joka on alfa ja omega samassa pakkauksessa.

– Tenho luulee olevansa hyvin paljon kaikkea, mutta todellisuus on, että hän on mammanpoika joka yrittää olla kaupunkilainen ja ehkä vähän parempi kuin muut. Roolissa haluan saada ääripäät näkyviin, sekä machouden ja sen, että hän on myös täysi nolla, kuvailee Falck.

Tenhon vastaparina näytelmässä ovat Virva ja Laura.

– Virva on kylällä ulkopuolinen, hän on tullut kaupungista kylälle työharjoitteluun assistentiksi, ja koittaa integroitua porukkaan. Hän hämmentää kylän tapahtumia ja Tenhoa. Näytelmässä on repliikki “Siinä on varmaan tämän kinkeripiirin isännät hepakassa, kun tuo tyttö tarttuu lehmän tissiin” ja se kuvaa roolihenkilöäni hyvin, Enni-Kaisa Arffman kuvailee.

Lauran roolissa nähdään Annakaisa Paldan.

– Laura on kylältä lähtöisin oleva opettaja. Hän on kansankynttilä ja siveyden sipuli, mutta kun nuoruuden rakkaus palaa kylälle alkaa Laurankin sydän läpättää aika kovasti ja ehkä jonkinlaista kisailua on luvassa, Paldan muotoilee.

Vapaan Nuorisoteatterin riveistä Vertin rooliin on saapunut Jami Salminen.

– Roolihenkilöni on nuori poika, noin 12–14 -vuotias joka käy koulua hieman muita jäljessä. Vertti on innokas, utelias ja tutkiskeleva, ja katsoo maailmaa suurin silmin.

Hän ihailee Tenhoa ja kulkee hänen perässään, ja alun ujostelun jälkeen ottaa mallia Tenhosta, Salminen kertoo.

Monessa roolissa nähty Pekka Tikkanen näyttelee nyt Ukko-Antin roolissa.

– Ukko-Antti on vanha niin kuin esittäjänsäkin. Hän on aavistuksen katkeroitunut elämälle, on kaikenlaisia vaivoja ja hän odottelee siinä kuolemaa. Ukko-Antille toinen poika on mieleinen, ja toinen on hulivili, siinä tulee katkeruutta jota ei isälle pitäisi tulla. Tämmöiselle uraansa lopettelevalle näyttelijälle rooli on mieluinen, toivottavasti onnistuu. Tulukee kahtomaan niin sitten näätte, Tikkanen kiteyttää.

Eerolassa juhlavuosi

Ohjaaja Satu Hukkanen ja Kiuruveden Maalaiskaupunginteatterin tuottaja Seija Suhonen ovat vuosien varrella tehneet yhteistyötä monen näytelmän parissa

Tänä kesänä kesäteatteri Eerolalla on kymmenvuotisjuhlavuosi. Teatteri valmistui Kuorevirran rantaan vuonna 2013, ja tuon kesän aikana ohjelmistossa oli kaksi näytelmää, maalaiskomedia Siunattu hulluus ja nuorten näyttelijöiden esittämä Häräntappoase.

Tuottaja Seija Suhonen on ollut mukana “siitä asti kun tässä paikalla oli vielä metsä”.

– Rakentamisaika on jäänyt mieleen kun oltiin täällä ympäripyöreitä päiviä, mietittiin että näytelmät kyllä valmistuu mutta valmistuuko teatteri. Ensi-illassa kymppipenkit olivat vielä keskeneräisiä. Viikossa oli aina kaksi esitystä ja samalla rakennettiin, Suhonen muistelee.

Aikoinaan kesäteatterin rakentamista lähti viemään eteenpäin Maalaiskaupunginteatterin hallitus Eero Suhosen johdolla, ja myöhemmin Juhani Remes jatkoi töiden valvomista. Teatteri rakennettiin suurelta osin talkoovoimin Seija Suhosen vetäessä tätä projektia. Rakennuksen suunnitteli rakennustoimisto Esko Väyrysen arkkitehti Pirkko Myllynen, ja teatterin kummi on näyttelijä Heikki Kinnunen.

Kesäteatteria oltiin haaveiltu paikkakunnalle jo pitkään.

– Jo vuonna 2005 Ismo Apell katsoi tämän kesäteatterin paikan ja piirteli luonnoksia, ja oli silloin yhteyksissä kaupungin edustajiin, kertoo Suhonen.

– Rakennusvaiheessa Väinö Kemiläinen koordinoi talkooporukkaa ja töitä. Lisäksi hän on lavastanut useita näytelmiä, ja vastaa kaikista rakennuksen huoltotoimista kesän ja talven aikana. Aina pitää olla joku joka ottaa kokonaisvastuun. Lisäksi haluan kiittää kaikkia talkoolaisia ja muita mukana olleita, yksin kukaan ei tee mitään, korostaa Suhonen.

Teatterin tuottajan toimenkuvaa hän kuvaa mukavaksi matkaksi, jossa on saanut tavata paljon ihmisiä eri sektoreilta. Etenkin tulevaan ensi-iltaan hän toivoo mukaan paljon katsojia juhlistamaan alkavaa kesäkautta.

Kesäteatterin merkitys paikkakunnalle on suuri, niin tekijöille kuin katsojille.

– Joka kevät on ihana hetki, kun Eerola herää henkiin, ja syksyllä taas itketään kun kesä laitetaan pakettiin, tämä on meille kaikille rakas, kyyneliin herkistyvä Suhonen kuvailee.

Kesäteatteri Eerolan 10-vuotista taivalta Eerolaa juhlistetaan yhteislaulutilaisuudella 17.8., laulua johdattaa

. Tapahtumassa on mukana kaupunki.