Kiuruvetisjuurinen Pauli Väisänen väittelee tohtoriksi Oulun yliopistossa ensi viikon perjantaina. Kyse on Luonnontieteellisestä tiedekunnasta, avaruusfysiikan ja tähtitieteen tutkimusyksiköstä.

Pauli Väisäsen väitöskirjan nimi on suomeksi käännettynä ”Neutronimonitorien mittausaineistojen validointi kosmisten säteiden modulaation tutkimuksia varten”.

Monelta meistä väitöskirjan aihe menee ohi, voitko avata otsikkoa kansantajuisemmin?

– Kansantajuisemmin olen tutkinut maahan saapuvien kosmisten säteiden eli energeettisten hiukkasten määrän vaihtelua maanpäällisten neutronimonitorien mittausten avulla. Tämän vaihtelun pääasiallinen syy on auringon magneettinen aktiivisuus, joka moduloi eli kimpauttaa ja hidastaa hiukkasia koko aurinkokunnan kattavassa heliosfäärissä, Väisänen selittää.

– Olen tehnyt maailman kattavimman selvityksen näistä neutronimonitoriaineistoista ja olen niitä hyödyntämällä laskenut hiukkasten keskimääräisen energiahäviön eli hidastumisen maapallolle saapuessa. Tämä uusi versio ”heliosfäärin modulaatiopotentiaalista” on yhden päivän tarkkuudella, kun aiemmin se oli saatavilla vain kuukausittain.

Väisäsen tekemien tutkimusten tulokset auttavat ymmärtämään ja ennustamaan auringon aktiivisuutta ja kosmisten säteiden vaikutuksia maapallolla ja avaruudessa.

– Kosminen säteily on terveysriski lentoliikenteessä ja etenkin avaruusmatkustuksessa. Maan päällä kosmiset säteet aiheuttavat säteilyannoksen lisäksi myös esimerkiksi virheitä elektroniikassa ja tietokoneissa. Kosmisen säteilyn tuottamia isotooppeja voi hyödyntää muun muassa radiohiiliajoituksessa, Väisänen sanoo.

Osa kokonaisuutta

Mikä sinua kiinnostaa avaruudessa ja ydinfysiikassa?

– Avaruudessa ja auringossa mielenkiintoista on etenkin se, miten massiivisia ne ovat ja miten paljon olemme niiden armoilla täällä maan päällä. Myös sen oivaltaminen, että maapallo ja me kaikki kellumme avaruudessa ja olemme osa kokonaisuutta, on kiehtovaa.

Ydin- ja hiukkasfysiikka omalta osaltaan taas kertoo Väisäselle, miten kaikki toimii.

Lukiosta hyvät pohjat

Pauli Väisänen on kotoisin Niemiskylän ”pysäkiltä” eli vanhalta asemalta.

– Kiuruveden lukio on ollut merkittävässä osassa: LUMA-lukiona sieltä sai erittäin hyvät valmiudet matematiikkaan ja fysiikkaan. Niistä tuli käytyä kaikki mahdolliset kurssit ja opetus oli todella laadukasta, kirjoitin 2010.

Väisänen luettelee lukiosta muun muassa matematiikan ja fysiikan opettajat Tommi Tikan ja Ari Puustisen sekä Pertti Remeksen historiasta ja yhteiskuntaopista.

Väisänen sanoo lapsesta asti olleensa kiinnostunut matemaattisista aineista.

– Otin lukiossa kaikki mahdolliset kurssit ja suoritin yhden yliopistokurssin. Koen, että se oli riittävästi. Yliopistossa kuulin, että muilla ei ollut ollut lukiossa niin kattavasti matematiikkaa kuin minulla Kiuruvedellä. Yliopistofysiikassa lukiomatematiikka on paikoin jopa lukiofysiikkaa tärkeämpi taustoittaja.

Väisänen hyödyntää matemaattisia taitojaan päivittäin tutkimustyössä.

–Kiuruveden lukiossa on ollut myös hyvät yhteydet Oulun yliopistoon.

Väisänen tiesi jos lukiossa, että hän haluaa lähteä lukemaan fysiikan tutkijaksi. Hän aloitti teoreettisella fysiikalla ja myöhemmin tulivat avaruusfysiikan kurssit, jotka veivät miehen mennessään.

Väisänen oli opiskeluaikoina aktiivinen opiskelijatoiminnassa, hän toimi muun muassa ainejärjestönsä puheenjohtaja ja opiskelijoiden edustajana yliopiston hallituksessa.

– Sittemmin olen ollut aktiivinen Tieteentekijöiden liitossa, jossa toimin tällä hetkellä varapuheenjohtajana.

Väisänen sanoo aina olleensa halukas kehittämään asioita ja olla mukana yhteisöissä.

– Aiemmin olen harrastanut mm. juoksemista ja voimanostoa, mutta tällä hetkellä olen harrastanut useamman vuoden historiallista pitkämiekkailua Oulun miekkailuseurassa.

Mitä mieltä olet, kun matemaattisten aineiden yo-kirjoitusten arvosanoilla on tähän saakka auenneet ovet yliopistoihin opiskelemaan melkeinpä mitä vaan?

– Käsittääkseni tämä muuttuu ja jatkossa äidinkielen osuus kasvaa. Itse asiassa äidinkielen osaamisella on suuri merkitys luonnontieteissä, että osaa pukea tutkimuksen sanoiksi.

Perheeseen kuuluu vaimo, joka on myös yliopisto-opettaja ja 2-vuotias tytär.

– Asumme Oulun Kuivasjärvellä, muutaman kilometrin päässä yliopistolta. Ura jatkuu tutkimuksen parissa ja esimerkiksi ensi vuonna tarkoituksena on matkata Italiaan, jossa tulisin toimimaan tutkijatohtorina Italian ydinhiukkasfysiikan instituutissa, Väisänen sanoo.

Avaruudessa elämää?

Kiinnostava kysymys. Onko avaruudessa elämää?

– En osaa sanoa, tutkimukseni keskittyy aurinkoon ja aurinkokuntaan. Tähtitieteilijät katselevat kauemmaksi.

Entä onko auringossa elämää?

– Auringossa ei ole elämää, aurinko on kyllä aktiivinen tähti, auringolla on 11 vuoden aurinkosykli ja vahva magneettikenttä. Aurinko on mielenkiintoinen tutkimuskohde, siinä riittää selvitettävää ja auringon toiminta vaikuttaa koko meidän elämään, Väisänen vastaa.