Kokemusasiantuntija ja projektipäällikkö Marketta Rantama haluaa kumota luutuneita käsityksiä siitä, että yli 50-vuotias ei saa enää töitä, tai että eläkeläisen ei kannata olla töissä kovan verotuksen takia. Hän ei pidä siitäkään, että työpaikoilla ja kahvihuoneissa puhutaan vain eläkkeelle pääsystä ja sitä odotetaan.

Rantama vetää Pohjois-Savossa Savon Yrittäjien työllisyyshanketta Digistä voimaa työuran jatkoon. Kohderyhmää ovat yritykset sekä julkinen sektori ja tavoitteena on, että työuransa loppupäässä olevia työntekijöitä kohdeltaisiin arvostavasti ja he itsekin suunnittelisivat urakehitystään eivätkä vain odottaisi eläkettä.

Ikäsyrjintä on totta

– Ikäsyrjintää on. Ajatellaan, ettei varttunutta henkilöä voi palkata töihin. Mutta ikä ei ole yksi yhteen työkunnon kanssa. Ihminen voi olla parhaassa työvireessään, kun kokemusta on karttunut ja intoakin riittää, Marketta Rantama kuvaa.

– Menestyvä yritys osaa hyödyntää kokeneiden työntekijöiden hiljaisen tiedon ja kartuttaa sillä nuorten osaamista. Työvoimapulaakin voidaan helpottaa, kun osaavat, varttuneet työntekijät tekevät töitä vaikkapa osa-aikaisestikin. Hoitoalalla eläkeläisten työnteko on yleistä, usein kun on läksiäiskahvit juotu niin seuraavalla viikolla jo soitetaan töihin.

Yli 55-vuotiaat työntekijät voivat itsekin lähteä mukaan työllisyyshankkeeseen oman työnantajansa kautta. Eläkeläiset voivat ilmoittautua itse, ja noin 50 eläkeläistä onkin jo lähtenyt mukaan Pohjois-Savossa. Kiuruvetisiä yrityksiä odotetaan osallistumaan.

Verotus kevenee

– Miksei voisi hyödyntää pitkää kokemusta ja osaamista ja samalla hankkia lisätuloja. Eläkkeen ja palkan yhteisvaikutus kasvattaa veroprosenttia, mutta hallitusohjelmassa on lupaus verouudistuksesta, joka kannustaa eläkeläisiä töihin. Verotus kevenee ja muutosta on tulossa vuoden 2025 alussa, Rantama arvioi.

– Jokaisen kannattaa tarkistaa oma verotuksensa. Itse yllätyin; veronpidätys olikin ihan kohtuullinen, kun palasin eläkkeeltä työelämään.

Savon Yrittäjät kyseli keväällä eläkeläisten työhalukkuutta ja sai yllättävän myönteistä palautetta. Vastanneista 38 prosenttia oli valmis tekemään osa-aikatöitä ja keikkatöitä. Hyvin monia kiinnosti myös uusi työ eri työnantajalla.

Vapaus käydä töissä

Jos työpaikoilla koetaan työntöä eläkkeelle niin on toki vetoakin. Marketta Rantaman mukaan eläkkeelle jäänti tuo ensin lomaa ja vapautta, mutta sitten voikin tulla kaipuuta merkitykselliseen tekemiseen ja yhteisöllisyyteen.

– Parissa kolmessa vuodessa saattaa eläkkeellä olevalle tulla arkuutta ja hän kokee, ettei enää ole työelämän valmiuksia. Tässä hankkeessa rohkaisemme opettelemaan esimerkiksi digitaitoja ja aktivoimme kokeneita työntekijöitä käyttämään osaamistaan työuran lopulla ja eläkkeellä.

Rantama ei ole eläkeläisten piiskuri, joka hoputtaisi ikääntyviä yhä tehokkaammiksi yhteiskunnan muurahaisiksi. Pikemmin hän haluaa lisätä eläkeläisten ja yli 55-vuotiaiden mahdollisuuksia työllistyä ja jatkaa työelämässä, jos he itse haluavat. Toki taustalla on tarve nostaa työllisyysastetta ja lievittää työvoimapulaa.

– Nyt ei eläkeläisten tarvitse ajatella, että pitääkö lähteä töihin. Parasta on vapaus, myös vapaus tehdä töitä sen verran kuin haluaa ja kun itselle sopii.

Erkki Lång ei osaa olla jouten

Erkki Lång, 68, sanoo, ettei jouda olemaan jouten, koska ei ole koskaan oppinut sitä.

– Sitä kun on jo 7-vuotiaasta asti maksanut veroja.

Lapsityö oli taimien istutusta. Erkki Lång istutti metsää kouluajan kesät.

Lång on jakanut postia Kiuruvedellä 29 vuotta. Ensin viikonloppujakajana ja sitten vakituisena. Hän lähti postilta erorahan kanssa noin seitsemän vuotta sitten ennen varsinaista eläkeikää. Mutta postinjako jatkui.

– Ei ne pärjänneet siellä ilman minua, hän naurahtaa.

Nyt on kuitenkin pakollista taukoa palkkatyöhön, sillä ohitusleikkauksen takia kaikenlainen nostelu ja ponnistelu on kielletty vuoden loppuun asti.

– Menin töihin, mutta vasen käsi ei enää noussut, kun jaoin postia auton ikkunasta laatikkoihin. Hankala oli oikealla kädellä jakaa. Jouduin töistä leikkauspöydälle täysremonttiin.

Lång haluaa jatkaa postinjakana, mutta siihen saakka on helpompi työmaa Aittojärven kirpparilla. Siellä ei ole nostelemista. Tosin Långia polttelee hyllyjen pystytys kirpputorille, koska niillä saisi enemmän tilaa tavaroille.

Kirpputorilla Aittojärven Kulman entisessä seurojentalossa tavara vaihtuu aika nopeasti. Näin kesällä varsinkin mökkiläiset ostavat esimerkiksi palapelejä, joita on kirpparipöydällä mnelkoiset pinot.

– Tämä kirpparin pito on vapaa-ajan harrastus. On minulla autopajakin, mutta nyt ei pysty tekemään. Täytyy vain kärvistellä, Erkki Lång sanoo.